Päivystyshenkilökunnan näkemyksiä päihtyneen potilaan hoidon osaamisalueiden tärkeydestä.
Tutkimuksen nimi:
Päivystyshenkilökunnan näkemyksiä päihtyneen potilaan hoidon osaamisalueiden tärkeydestä.
Tutkimuksen alkuperäinen nimi:
Alkoholista päihtynyt potilas päivystyksessä. Hoitohenkilökunnan näkemyksiä hoitoon liittyvän osaamisen tärkeydestä.
Tekijä:
Hakala, T. Kylmä, J. Löyttyniemi, E. Koivunen, M.
Viitteet:
Yhteiskuntapolitiikka 85 (3): s. 271-282.
Julkaisuvuosi:
2020
Ingressi:
Päivystyksen hoitohenkilökunta arvioi turvallisuusosaamisen tärkeimmäksi päihtyneen potilaan hoidossa.
Tiivistelmä:
Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, kuinka tärkeänä päivystysten hoitohenkilöstö pitää alkoholista päihtyneiden potilaiden hoitoon liittyviä osaamisalueita ja mitkä taustatekijät ovat yhteydessä osaamisalueiden tärkeyden arviointiin.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin kuvailemana kvantitatiivisena tutkimuksena. Strukturoitu kyselylomake lähetettiin kahdenkymmenen suomalaisen sairaanhoitopiirin päivystysyksiköiden hoitohenkilökunnalle vuonna 2016 (N=1220). Kyselyyn vastasi 252 henkilöä (20,7 %). Arvioitavia osaamisalueita oli seitsemän: 1) alkoholin riskikäytön arviointi 2) vuorovaikutus 3) eettisyys 4) ohjaus- ja neuvonta 5) turvallisuus 6) tiimi-, ryhmä -ja verkostotyö 7) jatkohoitoon ohjaaminen. Taustatietoina kysyttiin organisaatio, työtehtävä, työkokemus eri tehtävissä sekä päihteisiin liittyvä koulutus. Osaamisalueista muodostettiin seitsemän summamuuttujaa, joista laskettiin keskiarvot, keskihajonnat ja mediaanit. Tausta- ja summamuuttujien yhteyksiä tarkasteltiin Kruskal-Wallis-testillä. Summamuuttujien eroavuuksia tarkasteltiin Wilcoxonin testillä.
Keskeiset tulokset
Kaikkia osaamisalueita pidettiin vähintään jonkin verran tärkeinä (ka >3). Tärkeimpänä vastaajat pitivät turvallisuuteen liittyvää osaamista, toiseksi tärkeimpänä eettistä osaamista ja kolmanneksi tärkeimpänä tiimi- ja ryhmätyön osaamista. Vähiten tärkeänä vastaajat, erityisesti hoitotyön esimiehet, pitivät alkoholin riskikäytön arviointiin liittyvää osaamista. Turvallisuusosaamista pidettiin tilastollisesti merkitsevästi tärkeämpänä kuin muita osaamisalueita. Alkoholin riskikäytön arviointiin liittyvää osaamista pidettiin tilastollisesti merkitsevästi vähemmän tärkeänä kuin muita osaamisalueita. Alle kaksi vuotta päivystyksessä työskennelleet pitivät alkoholin riskikäytön arviointiin, vuorovaikutukseen ja eettisyyteen liittyvää osaamista tärkeämpänä kuin pitkään työssä olleet. Ne, jotka eivät olleet osallistuneet päihteitä koskevaan koulutukseen, pitivät turvallisuusosaamista tärkeämpänä kuin koulutukseen osallistuneet.
Johtopäätökset
Pitkään päivystyksessä työskennelleet pitivät useita päihtyneen potilaan hoidon osaamisalueita vähemmän tärkeinä kuin vähemmän aikaa päivystyksessä työskennelleet. Kokemus voi lisätä varmuutta työssä, mutta johtaa myös negatiivisempaan asennoitumiseen päihtyneitä potilaita kohtaan. Alkoholin riskikäytön arvioimisen vähäisempää merkitystä voi selittää päivystystyön kiireisyys ja päihtyneiden potilaiden kokeminen työtä kuormittaviksi. Tutkimusten mukaan hoitohenkilökunnan asenteilla, vuorovaikutustaidoilla ja alkoholin puheeksiotolla on kuitenkin vaikutusta potilaan sitoutumiseen ja hoidon tehokkuuteen. Täydennyskoulutusta olisi mahdollista kohdentaa työkokemuksen perusteella.
Tuloksen relevanssi:
Päihdehoidossa vaikuttaviksi osoitettujen vuorovaikutustaitojen ja alkoholin riskikäytön arvioinnin menetelmien (mini-interventio) osaamiseen on syytä kiinnittää huomiota päivystyshenkilökunnan koulutuksessa.
Teemat:
Alkoholi
Itsearviointi ja lyhytneuvonta
Päihteet ja tapaturmat
Viittaajan nimi:
Jouni Tourunen
Tykkää, jaa, kommentoi