Päihdepalvelut tuovat säästöjä alkoholiongelmaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin

Tutkimuksen nimi:

Päihdepalvelut tuovat säästöjä alkoholiongelmaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Do the Costs of AUD-Related Health and Social Care Services Vary Across Patient Profiles?

Tekijä:

Rautiainen, E. Linna, M. Laatikainen, T.

Viitteet:

Journal of Studies on Alcohol and Drugs, 81(2): 144–151. Published Online: April 17, 2020. https://doi.org/10.15288/jsad.2020.81.144

Julkaisuvuosi:

2020

Ingressi:

Päihdehoidon saaminen pienentää alkoholiongelmaisten asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia ja kuolemanriskiä

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli verrata neljän alkoholiongelmaisten asiakasryhmän suoria sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia: a) päihdehoidossa olevat, b) mielenterveyshoidossa olevat c) sekä päihde- että mielenterveyshoidossa olevat ja d) hoidon ulkopuolella olevat. Tavoitteena oli myös erillinen analyysi eniten kustannuksia aiheuttavasta kymmenesosasta asiakkaita sekä tutkia palvelujen käyttäjäprofiilien ja kuolemanriskin yhteyttä.

Tutkimuksen toteutus

Suorat yksikkökustannukset kerättiin sähköisestä potilas- ja asiakasrekisteristä, jota täydennettiin asiakasryhmäkohtaisilla palvelukustannuksilla, joiden perusteella laskettiin keskimääräinen vuosittainen alkoholiasiakkaan kustannus. Tiedot kerättiin Siun Soten alueelta Pohjois-Karjalasta vuosina 2014-2018. Aineisto koostui 5136 yli 18-vuotiasta asiakkaasta, joista 71 % oli miehiä. Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa IMPRO-hankkeessa ja toteutukseen osallistui Itä-Suomen yliopiston, THL:n ja Aalto-yliopiston tutkijoita

Keskeiset tulokset

5 vuoden seuranta-ajan kokonaiskustannukset olivat 126 miljoonaa euroa. Eniten kustannuksia tuottavan kymmenesosan (521 asiakasta) osuus kustannuksista oli 52 % (65 miljoonaa euroa).

Kalleimpaan kymmeneen prosenttiin kuuluvien kokonaiskulut olivat lähes kymmenkertaiset verrattuna muihin alkoholiongelmaisiin asiakkaisiin. Yli 94 prosenttia kaikkein kalleimmista potilaista oli monisairaita eli heillä oli vähintään kaksi kroonista sairautta. Pelkästään päihdehoidossa olleiden ryhmän asiakkaiden kokonaiskustannukset olivat alhaisimmat ja 12.778 euroa (53 %) matalammat kuin niiden, jotka eivät olleet hoidossa. Hoidossa oleminen oli yhteydessä pienentyneeseen kuolemanriskiin.

Johtopäätökset

Pelkästään päihdehoidossa olleiden asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat neljästä asiakasryhmästä alhaisimmat. Tulokset tukevat alkoholin haitallisen käytön mahdollisimman varhaista tunnistamista ja päihdehoitoon pääsyn edistämistä kustannusten pienentämiseksi ja hoitotulosten parantamiseksi.

Tuloksen relevanssi:

Vain pieni osa alkoholiongelmaisista on päihdepalvelujen piirissä. Alkoholiongelmaiset ovat kuitenkin yksi paljon sote-palveluja käyttävistä ja kustannuksia tuottavista asiakasryhmistä. Alkoholihaitat kasautuvat usein muiden mielenterveys- ja sosiaalisten ongelmien kanssa, mikä puolestaan johtaa suurempaan palvelujen tarpeeseen ja korkeampiin hoidon kustannuksiin. Päihdehoidon ulkopuolelle jääminen kasvattaa hoidon kokonaiskustannuksia ongelmien komplisoituessa ja päätyessä erikoissairaanhoidon hoidettaviksi. Päihdehoidon saavutettavuutta tulee edelleen parantaa ja hoitoon pääsyn kynnyksiä purkaa.

Teemat:

Alkoholi
Haittojen vähentäminen
Kuntoutus
Mielenterveys

Viittaajan nimi:

Jouni Tourunen