Päihdepalvelujen paikallisen tarpeen arviointi kansallisten kyselytutkimusten ja rekisteritiedon perusteella.

Tutkimuksen nimi:

Päihdepalvelujen paikallisen tarpeen arviointi kansallisten kyselytutkimusten ja rekisteritiedon perusteella.

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Estimating the Needs of Substance Problem Use Services: An Exercise in Seven Finnish Municipalities Using Nationally Collected, Municipal-Level Survey and Register Data

Tekijä:

Hirschovits-Gerz, T. Kuussaari, K. Stenius, K. Tammi, T.

Viitteet:

Journal of Studies on Alcohol and Drugs, Supplement, (s18), 76–86 (2019). https://doi.org/10.15288/jsads.2019.s18.76

Julkaisuvuosi:

2019

Ingressi:

Päihdepalveluiden tarpeiden ja toteutuneen käytön suhdetta voidaan arvioida erilaisen indikaattoritiedon perusteella, mutta arviointi edellyttää paikallisen palvelujärjestelmän ja indikaattoritiedon rajoitusten tuntemusta.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena on esittää laadullinen malli aikuisten päihdepalvelujen tarpeiden ja toteutuneen käytön arvioimiseksi paikallisella tasolla.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimukseen valittiin mukaan neljä suurta ja kolme keskikokoista kuntaa. Päihdepalvelujen tarvetta arvioitiin rekistereihin ja kyselytutkimuksiin perustuvilla tiedoilla palvelujen käytöstä, päihteiden käytöstä, päihteiden käytön seurauksista ja sosiaalisen tuen puutteesta. Kohdattua kysyntää (met demand) kuvasivat päihdehuollon erityispalvelujen, asumispalvelujen sekä sairaalahoidossa olleiden päihdeasiakkaiden määrät. Tarveindikaattoreita olivat mm. Audit-C -testi, rattijuopumustapaukset, poliisin tietoon tulleet huumerikokset ja pitkäaikaistyöttömyys. Baborin ja kumppaneiden (2008) tutkimusta hoitojärjestelmän vaikutuksista väestön terveyteen sekä Ritterin (2014) tutkimusta väestön tarpeiden arvioimisen malleista käytettiin teoreettisena taustana.

Keskeiset tulokset

Kunnat erosivat toisistaan monin tavoin mm. alkoholia runsaasti käyttävien osuuden, päihteiden käytön kielteisten seurauksien määrän sekä pitkäaikaistyöttömien osuuden suhteen. Päihdepalveluja käyttävien määrä, laitoshuollon osuus palveluista sekä arvioitujen palvelutarpeiden ja arvioidun kohdatun kysynnän välinen suhde vaihteli eri kuntien välillä. Paikallisella hoitojärjestelmällä ja -politiikalla sekä väestön yleisellä hyvinvoinnilla on huomattava merkitys päihdepalvelujen käytössä.

Johtopäätökset

Päihdepalvelujen tarpeiden ja kysynnän arvioiminen erilaisilla indikaattoreilla voi olla hyödyllistä paikallisen hoitojärjestelmän kehittämiseksi, mutta arviointi edellyttää paikallisen tilanteen sekä käytettävissä oleviin tietoihin liittyvien rajoitusten perusteellista tuntemusta. Eri paikkakuntien ja alueiden vertailua on tehtävä maltillisesti.

Tuloksen relevanssi:

Päihdetapauslaskennan mukaan päihdepalveluiden tarjonta ja käyttö vaihtelee suuresti eri paikkakuntien ja alueiden kesken. Tutkimuksen esittelemä malli tarjoaa esimerkin siitä, miten on mahdollista käyttää tarjolla olevaa tietoa päihdepalvelujen tarpeen arvioimiseen sekä palvelujen kehittämiseen ja seurantaan kunta- ja paikallistasoilla.

Teemat:

Alkoholi
Huumeet

Viittaajan nimi:

Jouni Tourunen