Nuorten ongelmallinen digipelaaminen on yhteydessä psykologisiin ongelmiin

Tutkimuksen nimi:

Nuorten ongelmallinen digipelaaminen on yhteydessä psykologisiin ongelmiin

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Problematic gaming behavior among adolescents and young adults relationship between gaming behavior and health

Tekijä:

Männikkö, N.

Viitteet:

University of Oulu Graduate School; University of Oulu, Faculty of Medicine
Acta Univ. Oul. D 1429, 2017

Julkaisuvuosi:

2019

Ingressi:

Digipelaaminen on suosittu vapaa-ajan aktiviteetti nuorten keskuudessa. Pelit tuovat parhaimmillaan pelaajalle mielekkyyden kokemuksia ja tapoja rentoutua. Niko Männikön väitöskirjatutkimuksesta selviää, että kuitenkin lähes joka kymmenes digipelejä pelaava nuori kärsii ongelmapelaamiseen liittyvistä oireista. Pelaamisesta on voinut tulla pakonomaista ja ongelmallista suorittamista, jolloin sen positiiviset puolet ovat vähentyneet. Toisaalta ongelmallinen pelaaminen voi liittyä myös psyykkiseen sairauteen tai se voi olla pakokeino todellisen elämän ongelmista ja ahdistusta aiheuttavasta elämäntilanteesta.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa digipelaamisesta, helpottaa ilmiön tunnistamista ja edistää terveyskasvatusta.

Tutkimuksen toteutus

Väitöskirjatutkimuksessa kuvattiin ja selitettiin 13–24-vuotiaiden nuorten ongelmallisen digipelaamiskäyttäytymisen yhteyksiä psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen terveyteen kolmen osatutkimuksen kautta.

Ensimmäinen osatutkimus oli kirjallisuuskatsaus tutkimustiedosta, joka koski ongelmallista digipelaamista ja terveyden välistä yhteyttä.

Toisessa osassa tutkittiin satunnaisotannalla (N = 3 000) kerätyn aineiston avulla suomalaisten nuorten (n = 293) digipelaamista, ongelmallisen digipelaamisen esiintyvyyttä sekä ongelmallisen digipelaamisen yhteyksiä nuorten pelaamiskäyttäytymiseen ja terveyteen.

Kolmannessa tutkimuksessa tutkittiin nuorten (n=560) digipelaamiskäyttäytymistä ja sen yhteyksiä ongelmalliseen digipelaamiseen poikkileikkaustutkimuksen avulla.

Keskeiset tulokset

Tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes joka kymmenes digipelejä pelaava nuori kärsii ongelmapelaamisen oireista. Lisäksi näillä nuorilla on myös psykologisia ongelmia, kuten masennusta, ahdistusta, väsymystä ja kasvokkain tapahtuvien sosiaalisten kontaktien vähenemistä sekä ajankäytön ongelmia, pelaamisen viedessä aikaa perheen parissa vietetyistä hetkistä ja koulutehtävien tekemisestä. Ongelmallisen pelaamisen riskiryhmään kuuluneet nuoret suosivat erityisesti digipelityyppejä, jotka sisälsivät rooli-, toiminta- ja strategiapelaamisen ominaisuuksia.

Johtopäätökset

Terveyteen ja riippuvuuteen liittyvät käyttäytymismallit kehittyvät nuoruudessa ja niiden varhainen tunnistaminen sekä puuttuminen ennen ongelman syvenemistä, on tärkeää. Koska ongelmallinen digipelaaminen voi olla myös psyykkisen sairauden oire, voi olla vaikea sanoa, onko ongelmapelaaminen psyykkisten ongelmien syy vai seuraus.

Tuloksen relevanssi:

Tutkimus lisäsi tietoperustaa nuorten digipelaamiseen liittyvästä ongelmallisesta pelaamisesta, sekä terveysominaisuuksien merkityksestä. Tuloksia voidaan hyödyntää mm. ongelmallisen digipelaamisen seulonnan ja ilmiöön liittyvän ohjauksen, varhaisen puuttumisen sekä nuorille suunnatun avun kehittämisessä liittyen riippuvuus- ja mielenterveyskysymyksiin.

Teemat:

Toiminnalliset riippuvuudet

Viittaajan nimi:

Tanja Vahter