Mindfulness-menetelmien vaikuttavuus retkahdusten ehkäisyssä

Tutkimuksen nimi:

Mindfulness-menetelmien vaikuttavuus retkahdusten ehkäisyssä

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Relative efficacy of mindfulness-based relapse prevention, standard relapse prevention, and treatment as usual for substance use disorders: a randomized clinical trial

Tekijä:

Bowen, S. Witkiewitz, K. Clifasefi, S. L. Grow, J. Chawla, N. Hsu, S. H. Carroll, H. A. Harrop, E. Collins, S. E. Lustyk, M. K. Larimer, M. E.

Viitteet:

JAMA Psychiatry: 2014, 71(5), p. 547–556. doi:10.1001/jamapsychiatry.2013.4546. http://archpsyc.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=1839290

Julkaisuvuosi:

2014

Ingressi:

Mindfulness-menetelmät voivat tukea asiakkaiden selviytymistä hoidon jälkeen

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Arvioida Mindfulness-perusteisen jälkihoidon (MBRP) vaikuttavuutta retkahdusten ehkäisyssä verrattuna kognitiivis-behavioraaliseen (RP) ja 12-askeleen ohjelmaan perustuvaan standardihoitoon (TAU: treatment as usual) vuoden seurannassa.

Tutkimuksen toteutus

Yksityisen, voittoa tavoittelemattoman päihdehoitoyksikön 28 vrk laitoshoitojakson tai 90 vrk avohoitojakson läpikäyneet 286 asiakasta randomisoitiin kolmeen eri jälkihoitomuotoon. Jokaiseen hoitomuotoon kuului vähintään 8 viikoittaista ryhmätapaamista, jonka jälkeen asiakkaita seurattiin vuoden ajan. Hoidoissa ei käytetty lääkkeitä.

Asiakkaat olivat 18 – 70-vuotiaita, 71,5 % oli miehiä ja 42 % kuului etniseen vähemmistöön.

Asiakkaat olivat tyypillisesti 30 – 40-vuotiaita työttömiä miehiä, joilla oli ongelmia monien eri päihteiden kanssa. Tutkimus toteutettiin Yhdysvalloissa vuosina 2009 – 2012.

Seurannassa (3, 6 ja 12 kk hoidon päättymisestä) käytettiin tulosmittareina päihteiden käyttöön retkahtamista sekä päihteiden käytön määrää ja tiheyttä viimeksi kuluneen 3 kk aikana. Tiedot perustuivat asiakkaiden omaan raportointiin sekä virtsatesteihin (alkoholin ja huumeiden käyttö).

80 % asiakkaista tavoitettiin viimeiseen seurantaan.

Keskeiset tulokset

Mindfulness-hoidon (MBRP) ja kognitiivisen hoidon (RP) asiakkaiden riski retkahtaa huumeiden käyttöön ja runsaaseen juomiseen oli merkitsevästi pienempi kuin TAU-asiakkailla 6 kk seurannassa. Samoin päihteitä käyttäneillä MBRP- ja RP-asiakkailla oli vähemmän käyttöpäiviä ja vähemmän runsasta juomista kuin 12-askeleen (TAU) asiakkailla 6 kk kuukauden seurannassa. RP-asiakkaat olivat pitempään raittiina ennen ensimmäistä retkahdusta kuin MBRP-asiakkaat. 12 kk seurannassa MBRP-asiakkailla oli merkitsevästi vähemmän päihteiden käyttöpäiviä ja merkitsevästi enemmän runsaan juomisen vähentymistä kuin RP- ja TAU-asiakkailla.

Johtopäätökset

Jälkihoitomuodot vaikuttivat olevan yhtä tehokkaita ensimmäisessä 3 kk seurannassa hoitojakson päättymisen jälkeen. Tämän jälkeen, 6 kk seurannassa, asiakkaat hyötyivät enemmän mindfulness-pohjaisesta ja kognitiivis-behavioraalisesta ohjelmasta kuin 12-askeleen ohjelmasta. 12 kk seurannassa mindfulness-pohjainen ohjelma oli taas tietyillä mittareilla vaikuttavampi kuin kognitiivis-behavioraalinen ohjelma.

Tulosten perusteella kohdennetut mindfulness-perusteiset käytännöt voivat vahvistaa asiakkaan kykyä tunnistaa, arvioida ja selviytyä epämiellyttävistä, negatiivisiin tunteisiin ja päihteiden käyttöön houkuttavista tilanteista. Tulosten tulkinnassa on kuitenkin muistettava, että tutkimus perustui vain yhden hoitoyksikön asiakkaisiin.

Tuloksen relevanssi:

Mindfulness-menetelmien käytön hyödyistä päihdehoidossa on saatu lupaavia tuloksia. Pitkäkestoinen mindfulness-taitojen harjoittelu voi vahvistaa asiakkaan kykyä tarkkailla ja käsitellä omaan hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Mindfulness-menetelmät voivat monipuolistaa päihdehoidon sisältöä ja vahvistaa näin päihdehoidon vaikuttavuutta.

Teemat:

Alkoholi
Huumeet

Viittaajan nimi:

Jouni Tourunen