Metamfetamiiniriippuvaisten Prometa–lääkehoidon placebo-kontrolloitu kaksoissokkotutkimus

Tutkimuksen nimi:

Metamfetamiiniriippuvaisten Prometa–lääkehoidon placebo-kontrolloitu kaksoissokkotutkimus

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Double-blind placebo-controlled evaluation of the PROMETA(tm) protocol for metaphetamine

Tekijä:

Ling, W. Shopataw, S. Hillhouse, M. Bholat, M. Charuvastra, C. Heinzerling, K. Chim, D. Annon, J. Dowling, P. Doraimani, G.

Viitteet:

Addiction 107 (2012): 2, 361-369

Julkaisuvuosi:

2012

Ingressi:

Metamfetamiiniriippuvuuden hoitoon tarkoitettu Prometa –lääkevalmiste todettiin vaikutukseltaan lumelääkityksen veroiseksi.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Prometa –hoito-ohjelman vaikuttavuutta ja turvallisuutta puolueettomasti. Aikaisemmin samoilla lääkeaineilla tehdyn tutkimuksen suorittajaa epäiltiin talousyhteyksistä lääkevalmistajaan. Ohjelmaan kuuluu kolme vaikuttavaa ainetta (flumatseniili, gabapentiini, hydroksitsiini) sisältävän lääkeaineen lisäksi kognitiivis-behavioraalista terapiaa.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus toteutettiin kolmella päihdeongelmien hoitoon erikoistuneella kalifornialaisella klinikalla, joista yksi oli avohoitoyksikkö. 120 hoitoon hakeutunutta metamfetamiinin käyttäjää satunnaistettiin kahteen yhtä suureen ryhmään, joista 108 päivää kestäneeseen tutkimukseen osallistui loppuun asti 18 lääkeainetta saaneista ja 26 lumelääkitystä saaneista. Lääkitysvaiheen loppuun asti mukana oli 30 lääkeainetta ja 42 lumelääkettä saanutta.

Tuloksia arvioitiin kolmeen otteeseen negatiivisten virtsatestien, itseraportoidun metamfetamiinin käytön vähentymisen, tutkimukseen osallistumisen ajallisen keston, aineenhimon sekä epämiellyttävien tuntemusten perusteella.

Keskeiset tulokset

Ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja.

Johtopäätökset

Prometa –lääkitys ei ollut tutkimuksen perusteella lumelääkitystä tehokkaampaa metamfetamiinin käytön vähentämisen, hoidossa pysymisen tai aineenhimon vähentämisen kannalta.

Samojen lääkeaineiden vaikuttavuutta aikaisemmin selvittänyt tutkimus (Urschel H, Hanselka L, Baron M: A controlled trial of flumazenil and gabapentin for initial treatment of methylamphetamine dependence. Journal of Psychopharmacology 25 (2011): 2, 254-262) oli todennut lääkehoidon lumelääkitystä tehokkaammaksi. Tutkijat eivät kuitenkaan löytäneet aikaisemmasta tutkimuksesta metodologisia puutteita ja päätyivätkin selitykseen, että Kaliforniassa järjestetyllä kyseisen lääkeaineen aggressiivisella markkinoinnilla oli merkittävin placebo-ryhmän tuloksia parantanut vaikutus.

Tuloksen relevanssi:

Yhdysvalloissa metamfetamiinin käyttö on lisääntynyt rajusti 2000-luvulla. Prometa –lääkeainetta markkinoitiin ratkaisuna ongelmaan. Lupaavaksi mainostetun hoitomuodon osoittautuminen tehottomaksi aiheutti sekä hämmennystä että keskustelua huumehoitojen ja kaupallisten pyrkimysten yhteyksistä.

Suomessa metamfetamiini on toistaiseksi vielä melko tuntematon, mutta sen käytön leviämistä Pohjoismaihin on jo jonkin aikaa ennusteltu. Suomessa on pyritty kehittämään spesifistä lääkehoitoa tavallisen amfetamiinin käyttäjille, mutta ainakaan vielä tutkimukset eivät ole johtaneet kyseisten lääkeaineiden laajempaan käyttöönottoon. Amfetamiiniriippuvaisten hoidossa käytettävät lääkeaineet ovatkin ennen kaikkea tyypillisimpien vieroitusoireiden, esim. unihäiriöiden ja depression hoitoon tarkoitettuja erityislääkkeitä.

Tällaisen lääkehoidon yhdistäminen psykososiaalisiin hoitoihin lienee jatkossakin mielekkäin pohja amfetamiinin käyttäjien hoidon kehittämiselle, vaikkakin esimerkiksi metamfetamiinin käytön raju leviäminen saattaa tulevaisuudessa nostattaa sosiaalisia paineita ongelman kertaratkaisuun tarkoitetun ”ihmelääkkeen” kehittämiseksi. Toisaalta kannattaisi tutkia myös huumehoidon lääkeaineiden julkisen näkyvyyden – esim. sosiaalisessa mediassa – vaikutusta kyseisten aineiden todellisiin vaikutuksiin ja lääkeaineisiin liittyvien psykologisten tekijöiden merkitykseen.

Teemat:

Huumeet

Viittaajan nimi:

Jukka Ahonen