Lyhyt mielenterveysseula koronaviruksen aiheuttamalle ahdistuneisuushäiriölle

Tutkimuksen nimi:

Lyhyt mielenterveysseula koronaviruksen aiheuttamalle ahdistuneisuushäiriölle

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Coronavirus Anxiety Scale: A brief mental health screener for COVID-19 related anxiety

Tekijä:

Lee, S. A.

Viitteet:

Sherman A. Lee (2020). “Coronavirus Anxiety Scale: A brief mental health screener for COVID-19 related anxiety.” Death Studies, 44:7, 393-401, doi: 10.1080/07481187.2020.1748481

Julkaisuvuosi:

2020

Ingressi:

Sosiodemografisilla tekijöillä on merkitystä koronaviruksen aiheuttaman ahdistuksen ja pelon kokemiseen.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli täyttää aukko mielenterveyden hoidossa kehittämällä ja arvioimalla lyhyttä mielenterveyden seulatestiä, jonka avulla voidaan luotettavasti tunnistaa mahdollisia ahdistusoireita koronavirukseen liittyen. Lisäksi tutkimuksessaselvitettiin, oliko sosiodemografisilla tekijöillä vaikutusta koronaviruspandemiasta aiheutuneeseen ahdistukseen ja pelkoon.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus toteutettiin internetkyselynä, jonka data kerättiin 11.-13.3.2020. Kyselyyn vastasi 775 amerikkalaista aikuista, joista 446 oli miehiä ja 329 naisia. Vastaajat saatiin Amazon MTurk -palvelun kautta ja vastaajat saivat 0.50 dollarin palkkion vastaamisesta, sillä ehdolla, että he täyttivät kyselyn loppuun ja vastasivat oikein pätevyyskysymykseen.

Aiemman psykologisen ahdistusta ja pelkoa käsittelevän kirjallisuuden perusteella luotiin 20-osioinen koronaviruksen aiheuttaman ahdistuksen mittari, jossa jokainen osio valittiin tavoittamaan tietty osa ahdistuksen muodoista. Osiot sisälsivät erityisesti kognitiivisen, käyttäytymisen, emotionaalisen ja fyysisen ulottuvuuden koronaviruksen aiheuttamasta ahdistuksesta.

Kyselyssä vastaajia pyydettiin ajattelemaan viimeistä kahta viikkoa ja jokainen osio oli jaettu asteikolle 0 (ei yhtään) – 4 (lähes joka päivä), jolloin tulosten analysoimisessa laskettiin eri osioiden? pisteet yhteen, jotta eri ryhmien keskiarvoja pystyttiin vertailemaan keskenään. Korkeampi kokonaiskeskiarvo tarkoitti suurempia koronaviruksesta aiheutuneita mielenterveysongelmia.

Aineiston analysoinnissa käytettiin pääkomponenttianalyysia (PCA) sekä konfirmatorista faktorianalyysia (CFA), jota käytettiin tutkimaan, oliko koronaviruksen aiheuttaman ahdistuksen käsite mitattu samalla tavalla eri ikäryhmien, etnisyyksien ja sukupuolten välillä.

Keskeiset tulokset

Tutkimuksen mukaan nukkumisvaikeudet ja ruokahalun muutokset olivat hieman vahvempia mittareita koronaviruksen aiheuttaman ahdistuksen mittaamisessa valkoisilla amerikkalaisilla verrattuna muihin etnisiin ryhmiin kuuluvilla amerikkalaisilla. Koronavirusahdistusmittarilla kokonaispisteet olivat yhteydessä toimintakyvyn heikkenemiseen, äärimmäiseen itsemurhan suunnitteluun, päihteiden ja uskonnon käyttöön negatiivisena selviytymiskeinona sekä äärimmäiseen toivottomuuteen. Koronaviruksen sairastaminen oli myös yhteydessä korkeampiin pisteisiin ahdistuneisuusmittarilla. Kokonaispisteissä pisteet olivat korkeammat myös aasialaista taustaa omaavilla vastaajilla suhteessa muihin etnisyyksiin sekä nuorilla ja korkeasti koulutetuilla verrattuna muihin vastaajiin. Myös presidentti Trumpin kannattamisella sekä kiinalaisen ruoan ja kiinalaisten tuotteiden välttämisellä oli yhteys kokonaispisteisiin. Sukupuolella, aiemmilla mielenterveysongelmilla sekä tulevaisuuden suunnitelmien muuttamisella koronaviruksen vuoksi ei puolestaan ollut vaikutusta kokonaispisteisiin.

Johtopäätökset

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koronaviruksen aiheuttaman ahdistuksen mittaaminen tutkimuksessa kehitetyllä mittarilla toimii ja se on vertailukelpoinen toisten psykiatristen mittaustestien kanssa. Mittariin sisällytetty fyysisten oireiden arviointi auttoi myös vastaajia tunnistamaan lumeoireet, joita massahysteria on luonut ahdistuksen lisäksi. Mielenterveyden arvioimiseen tarkoitettujen mittarien käyttäminen on tärkeää, jotta ihmiset saavat oikeanlaista hoitoa eivätkä kuormita sairaanhoitoa turhaan, jotta esimerkiksi koronaviruspandemian aikana sairaanhuollon resurssit riittävät.

Tuloksen relevanssi:

Koronaviruksen vaikutuksia mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön on tärkeä tutkia, jotta apua tarvitsevia osataan auttaa oikealla tavalla. Tutkimuksessa todettiin, että lisääntynyt alkoholin tai muiden päihteiden käyttö lisää ahdistuneisuutta ja pelkoa koronaviruksesta, minkä vuoksi myös poikkeustilan aikana on tärkeää huomioida ja auttaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä.

Teemat:

Haittojen vähentäminen
Itsearviointi ja lyhytneuvonta
Mielenterveys

Viittaajan nimi:

Virvatuli Uusimäki