Lasten asema rahapeliongelman varjossa

Tutkimuksen nimi:

Lasten asema rahapeliongelman varjossa

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Lasten asema rahapeliongelman varjossa

Tekijä:

Tassopoulos, J. Marionneau, V.

Viitteet:

Teoksessa Johanna Järvinen-Tassopoulos & Henna Pirskanen (toim.) Riippuvuus perheessä. Helsinki: Gaudeamus, 83–101.

Julkaisuvuosi:

2021

Ingressi:

Ongelmallisesti rahapelejä pelaavan vanhemman lapset ovat haavoittuvassa asemassa perheessään siinä missä päihteitä käyttävän vanhemmankin lapset.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksessa selvitettiin lasten asemaa perheessä, jossa rahapeliongelma vaikuttaa kaikkien perheenjäsenten elämään. Lasten aseman kuvaajana toimii rahapelejä pelaamaton vanhempi, joka pohtii rahapeliongelman haavoittamien perhesuhteiden vaikutuksia lastensa identiteettiin, hyvinvointiin ja elämään.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimusaineisto muodostuu 54 läheisen vuosina 2007-2019 Päihdelinkin Valtti-keskustelufoorumille lähettämistä viesteistä (N= 150). Aineistoon valittiin viestejä, joiden lähettäjillä oli lapsia. Kirjoittajat ovat enimmäkseen äitejä ja lasten ikä vaihtelee vauvaiästä teini-ikään. Viestiaineisto on kerätty keväällä 2019. Tutkimusmenetelmänä on käytetty aineistopohjaista sisällönanalyysia.

Keskeiset tulokset

Perheissä ongelmallisesti rahapelejä pelaava puoliso voi olla kyvytön maksamaan velkojaan, ja taloudellinen vastuu perheen elättämisestä on siirtynyt suurimmaksi osaksi pelaamattomalle puolisolle. Perheen elättäminen ja yhteisistä menoista selviäminen kiristävät erityisesti rahapelaajan ja läheisen välejä, mutta nämä vaikeudet vaikuttavat myös lasten elämään.

Taloudellisen vastuun ohella läheiset pohtivat omaa ja rahapelaajan roolia vanhempia. Läheiset kuvaavat rahapelaavaa vanhempaa poissaolevaksi ja liian vähän aikaa lasten kanssa viettäväksi. Toisissa tapauksissa läheinen saattoi kuvata lasten ja rahapelaavan vanhemman suhdetta myös lämpimäksi ja rakastavaksi.

Osa äideistä tunsi syyllisyyttä siitä, etteivät he jaksaneet olla aktiivisia leikkijöitä tai ulkoilijoita lastensa kanssa. He kokivat itsensä uupuneiksi henkisesti ja usein myös fyysisesti. Äidit pohtivatkin omaa jaksamistaan lasten etuna.

Monessa tapauksessa läheinen asetti kyseenalaiseksi parisuhteensa rahapelaajaan. Joillekuille puolisoille eroaminen vaikutti olevan ainoa ratkaisu perheen tilanteeseen. Osa heistä taas oli sitä mieltä, että vanhempien tulisi yrittää yhdessä lasten takia. Ne läheiset, jotka olivat eroamassa tai eronneet, kokivat päätöksensä olleen oikea ratkaisu lasten näkökulmasta.

Johtopäätökset

Suomessa ongelmallisesti pelaavien henkilöiden läheisille on tarjolla vertaistukea ja -koulutusta sekä terapiaa, mutta kokonaisille perheille tukea on vähemmän. Nykyisissä rahapelaajille suunnatuissa palveluissa voi olla vaikeaa auttaa lapsia, sillä lasten kanssa ei ole totuttu työskentelemään eikä lasten ongelmia tunnisteta tai niihin ei osata vastata. Esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolassa rahapelaamisesta voisi kysyä samalla, kun asiakkaalta kysytään päihteidenkäytöstä ja tupakoinnista. Myös koulujen terveystarkastuksiin voisi pyytää vanhempia mukaan, jos koulun henkilökunnalle nousee huoli lapsesta tai nuoresta.

Tuloksen relevanssi:

Rahapeliongelman kanssa elävillä perheillä olisi tarvetta selvästi laajemmalle avulle, kuten sosiaalipalveluille, velkaneuvonnalle, lastensuojelullisille tukitoimille ja kuntoutukselle. Kun rahapelaaja tai läheinen hakee apua rahapeliongelmaan, olisi hyvä kysyä myös lapsista ja heidän elämäntilanteestaan.

Teemat:

Läheiset
Nuoret
Toiminnalliset riippuvuudet