Laitosmuotoisen päihdehoitojakson keskeytymisen yhteys vankilaan johtavaan rikollisuuteen: Rekistereihin pohjaava 5 vuoden seurantatutkimus.

Tutkimuksen nimi:

Laitosmuotoisen päihdehoitojakson keskeytymisen yhteys vankilaan johtavaan rikollisuuteen: Rekistereihin pohjaava 5 vuoden seurantatutkimus.

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Association between the discontinuation of substance use inpatient treatment and the risk of committing a crime leading to imprisonment: A Finnish registry‐based 5‐year follow‐up

Tekijä:

Kaskela, T. Pitkänen, T.

Viitteet:

Criminal Behaviour and Mental Health 2021;1–12. Published Online 5.5.2021. DOI: 10.1002/cbm.2198

Julkaisuvuosi:

2021

Ingressi:

Suomalaisessa tutkimuksessa päihdehoidon laitosjakson keskeytyminen oli yhteydessä nuoreen ikään, mies-sukupuoleen ja skitsofrenia tai aikuisiän persoonallisuus- tai käyttäytymishäiriö diagnooseihin. Keskeytynyt päihdehoidon laitosjakso oli yhteydessä suurempaan riskiin tehdä vankilaan johtanut rikos 5 vuoden seurannan aikana verrattuna onnistuneisiin hoitojaksoihin.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen ensisijainen tavoite oli tutkia, onko päihdehoidon laitosjakson keskeytyminen yhteydessä vankilaan johtavan rikoksen tekemiseen viiden vuoden sisällä keskeytymisestä. Lisäksi tarkasteltiin hoitojakson keskeytymistä ennustavia tekijöitä sekä muita vankeuteen johtavaan rikosriskiin yhteydessä olevia tekijöitä.

Tutkimuksen toteutus

Aineistona oli käytetty 2893 Järvenpään Sosiaalisairaalassa päättynyttä laitoshoitojaksoa vuosina 2002-2009. Jokaisesta jaksosta oli tietoa siitä, onko jakso keskeytynyt vai jatkunut sovitusti loppuun saakka. Pseudonymisoidut hoitotiedot oli yhdistetty rekisteritietoa vankeuksista, sairaalahoidoista, ja koulutuksesta. Pääanalyysimenetelmänä on käytetty Coxin regressioanalyysia, jolla on analysoitu eri tekijöiden yhteyttä riskiin tehdä vankeuteen johtava rikos laitosjaksoa seuranneiden viiden vuoden aikana. Lisäksi logistisella regressioanalyysilla tarkasteltiin mitkä tekijät ennustivat laitosjakson keskeytymistä.

Keskeiset tulokset

Päihdehoitojakson keskeytyminen oli yhteydessä 1,4 kertaiseen riskiin tehdä vankeuteen johtava rikos laitosjakson jälkeen verrattuna onnistuneisiin jaksoihin. Muita vankeuteen johtavan rikoksen tekemiseen yhteydessä olleita tekijöitä olivat mies-sukupuoli, nuorempi ikä ja laitosjaksoa edeltänyt vankilatuomio tai sakkovankeus. Toisen asteen koulutus ja sairaalahoidossa diagnosoitu skitsofreniadiagnoosi olivat yhteydessä vähentyneeseen riskiin tehdä vankeuteen johtanut rikos.

Laitoshoitojakson keskeytyminen oli yhteydessä nuorempaan ikään, sairaalahoidossa diagnosoituun skitsofrenia- ja aikuisiän persoonallisuus tai käyttäytymishäiriödiagnooseihin. Keskeytyminen oli epätodennäköisempää laitosjaksoilla, joissa jaksolla potilaalle oli diagnosoitu vain alkoholiin liittyvä päihdehäiriö tai jos hänellä oli diagnosoitu opioideihin liittyvä päihdehäiriö.

Johtopäätökset

Tutkimus osoittaa päihdemuotoisen laitoshoidon keskeytymisen olevan yhteydessä vankeuteen johtavaan rikollisuuteen seuraavan viiden vuoden aikana. Vaikka päihdehoidon keskeytymisen tiedettiin aiemman tutkimuksen perusteella olevan yhteydessä huonompiin päihteidenkäyttöön liittyviin hoitotuloksiin, niin keskeytymisen yhteyttä muutoksiin laajemmassa yhteiskunnallisessa kontektissa on tutkittu aiemmin hyvin vähän.

Hoidon keskeytymistä puolestaan ennustivat nuori ikä, skitsofrenia ja persoonallisuushäiriöt. Nämä tekijät olivat samoja kuin kansainvälisissä tutkimuksissa. Opioididiagnoosin yhteyttä loppuun suoritettuun hoitojaksoon selittänee henkilöiden vahvempi sitoutuminen hoitoon opioidikorvaushoidossa. Eri taustatekijät, lukuun ottamatta nuorempaa ikää, olivat yhteydessä hoitojakson keskeytymiseen ja vankeuteen johtaviin rikoksiin. Tämä viittaa siihen, ettei keskeytymisen ja vankeuteen johtavan rikollisuuden yhteys tilastollinen yhteys selity samoilla taustatekijöillä.

Tuloksen relevanssi:

Tutkimus tuottaa tietoa laitosmuotoisen päihdehoitojakson keskeytymiseen yhteydessä olevista tekijöistä suomalaisessa viitekehyksessä. Tulokset vastaavat kansainvälisiä tuloksia ja hoidon motivoinnissa kannattaa erityisesti ottaa huomioon skitsofrenia tai persoonallisuus- ja käyttäytymishäiriötausta ja nuoret asiakkaat.

Tulokset antavat myös viitteitä siitä, että päihdehoidon sairaalajaksojen onnistumisella olisi merkitystä siihen, syyllistyykö potilas myöhemmin vakavaan rikollisuuteen. Erityisesti jos asiakkaan vankeusriski on suuri esimerkiksi vankeustaustan, nuoren iän, sukupuolen tai heikon koulutuksen vuoksi, rikollisuutta on hyvä käsitellä osana hoitoa.

Teemat:

Huumeet
Kuntoutus
Mielenterveys

Viittaajan nimi:

Teemu Kaskela