Laitoshoidon keskeytymistä ennustavat tekijät päihdehoidossa: hoitoon hakeutuneiden seurantatutkimus
Tutkimuksen nimi:
Laitoshoidon keskeytymistä ennustavat tekijät päihdehoidossa: hoitoon hakeutuneiden seurantatutkimus
Tutkimuksen alkuperäinen nimi:
Predictors of Dropout From Inpatient Substance Use Treatment: A Prospective Cohort Study
Tekijä:
Andersson, H. W. Steinsbekk, A. Walderhaug, E. Otterholt, E. Nordfjærn, T.
Viitteet:
Substance Abuse: Research and Treatment, Volume 12: 1–10 2018
DOI: 10.1177/1178221818760551
Julkaisuvuosi:
2018
Ingressi:
Laitoshoidon keskeytyminen on päihdehoidossa jatkuva haaste. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään niitä päihteidenkäyttöön, psykososiaaliseen hyvinvointiin ja henkilön taustaan liittyviä tekijöitä, jotka ennustavat keskeyttämistä vieroituksen jälkeisen päihdehoidon aikana.
Tiivistelmä:
Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoitteena oli seurata viiteen laitoshoitopaikkaan hakeutuneita asiakkaita päihdehoidon alkamisesta hoidon päättymiseen ja selvittää minkälaiset asiat olivat yhteydessä mahdolliseen hoidon keskeytymiseen.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen kohteena oli viisi päihdehoitopaikkaa keskisessä Norjassa. Kaikkia kahden vuoden aikana (syyskuu 2014 – toukokuu 2016) hoitolaitoksiin tulleita asiakkaita (n=551) pyydettiin osallistumaan tutkimukseen hoidon alussa ja 84 % asiakkaista antoi suostumuksensa. Seuranta jatkui marraskuuhun 2016 saakka, jolloin kaikkien tutkimukseen osallistuneiden (n=454) laitoshoito oli päättynyt.
Tutkimuksen kohteena olleessa laitoshoidossa edellytettiin päihteettömyyttä, joten tarvittaessa asiakkaat olivat ennen hoidon alkua korkeintaan 14 vuorokautta kestävässä katkaisu- tai vieroitushoidossa. Kaikki hoitolaitokset tarjosivat ryhmä- ja yksilöterapiaa, kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja yhteisöterapiaa sekä lääkehoitoa.
Hoidon keskeyttämistä ennustavina tekijöinä tutkittiin taustatietoja (sukupuoli, ikä ja koulutus), hoitotietoja (aiempi hoitojakso, käytetyt päihteet, käyttö pistämällä ja päihde- sekä mielenterveysdiagnoosit), motivaatiota (norjalainen versio Circumstances, Motivation, Readiness, and Suitability, alaskaala motivaatio) ja psyykkinen stressaantuneisuus (norjalainen versio Hopkins Symptom Checklist.
Keskeiset tulokset
Hoito keskeytyi 132 asiakkaalla, mikä on noin neljännes (28 %) hoidon aloittaneista. Coxin regressio analyysin perusteella korkea sisäinen motivaatio päihteiden käytössä tapahtuvaan muutokseen vähensi keskeyttämisen riskiä. Stressaantuneisuus oli yhteydessä suurentuneeseen riskiin keskeyttää hoito.
Johtopäätökset
Stressaantuneisuuden ja motivation roolia keskeyttämisessä pitäisi vastaisuudessa selvittää tarkemmin. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että yleinen psyykkinen stressaantuneisuus on tärkeä ennustaja ja parempi ennustaja kuin esimerkiksi yksittäiset psykiatriset diagnoosit.
Tuloksen relevanssi:
Keskeyttämisen riskin tunnistaminen voi auttaa ymmärtämään ja ennakoimaan keskeyttämistä sekä kehittämään hoitotyötä niin, että asiakkaat kiinnittyvät hoitoon entistä paremmin. Hoidon aikana säännöllisesti käytettävillä kyselyillä voidaan saada tietoa asiakaskunnasta hoitotyön kehittämiseksi ja palvelun laadun parantamiseksi. Yleinen psykososiaalinen huonosti voiminen on tärkeä tunnistaa sekä asiakkaan auttamiseksi että hoidon keskeyttämisen riskin tunnistamiseksi.
Teemat:
Alkoholi
Huumeet
Kuntoutus
Mielenterveys
Viittaajan nimi:
Tuuli PItkänen
Tykkää, jaa, kommentoi