Korva-akupunktion vaikutus ahdistukseen, univaikeuksiin sekä päihteiden ja päihdepalvelujen käyttöön
Tutkimuksen nimi:
Korva-akupunktion vaikutus ahdistukseen, univaikeuksiin sekä päihteiden ja päihdepalvelujen käyttöön
Tutkimuksen alkuperäinen nimi:
Auricular acupuncture for substance use: a randomized controlled trial of effects on anxiety, sleep, drug use and use of addiction treatment services.
Tekijä:
Ahlberg, R. Skårberg, K. Brus, O. Kjellin, L.
Viitteet:
Substance Abuse Treatment, Prevention, and Policy 2016, 11:24 (25. July 2016).
DOI 10.1186/s13011-016-0068-z
Julkaisuvuosi:
2016
Ingressi:
Korva-akupunktion vaikutukset eivät eronneet rentoutumisen vaikutuksista.
Tiivistelmä:
Tutkimuksen tavoite
Arvioida korva-akupunktion lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia ahdistukseen ja univaikeuksiin sekä päihteiden ja päihdepalvelujen käyttöön.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimusjoukon muodosti 280 aikuista päihde- ja samanaikaisista psykiatrisista ongelmista kärsivää ruotsalaisen päihdehoitoyksikön asiakasta. 44 % asiakkaista oli naisia, asiakkaiden keski-ikä oli 44.5 vuotta ja 38 % asiakkaista oli tutkimuksen alkaessa laitoshoitojaksolla. 80 asiakasta satunnaistettiin NADA (National Acupuncture Detoxification Association)-protokollan mukaiseen korva-akupunktioon, 80 paikallisen käytännön mukaiseen korva-akupunktioon ja 120 rentoutukseen (kontrolliryhmä). NADA-hoitoon sisältyi 15 ja paikallisen käytännön hoitoon 10 akupunktiokertaa hieman eri rytmityksillä. Molemmissa ryhmissä akupunktiota annettiin yksiköllisesti erillisessä tähän tarkoitukseen varatussa huoneessa, viiteen akupisteeseen molemmissa korvissa ja 40 minuuttia kerrallaan. Rentoutus koostui rauhoittavan musiikin kuuntelusta hiljaisessa ja valaistukseltaan himmennetyssä huoneessa. Rentoutuskertoja oli akupunktiohoitoja vastaava määrä suunnilleen samalla rytmityksellä.
Ensisijaiset tulosmittaritiedot ahdistuksen (Beck Anxiety Inventory; BAI) ja univaikeuksien (Insomnia Severity Index; ISI) osalta kerättiin hoidon alussa sekä 5 viikon ja 3 kuukauden kuluttua. Toissijaisina tulosmittareina käytettiin päihteiden käyttöä ja päihdepalveluiden käyttöä.
Hoidon alussa alkoholinkäyttöä mitattiin AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test)-mittarilla ja huumeiden käyttöä DUDIT (Drug Use Disorders Identification Test) -mittarilla. Seurannoissa käytettiin DUDIT-E -mittaria, jossa on huumeiden lisäksi kysymyksiä myös alkoholin ja anabolisten steroidien käytöstä. Tiedot avohoitokäynneistä lääkärillä sekä laitoshoitojaksoista 6 kuukautta ennen ja jälkeen hoidon aloittamisen kerättiin hoitoyksikön asiakastiedoista. Täydelliset BAI ja ISI-tiedot saatiin NADA-akupunktioryhmässä 37/34:lta, paikallisessa akupunktioryhmässä 28/28:lta ja rentoutusryhmässä 36/35 henkilöltä.
Keskeiset tulokset
Osallistujien ahdistus (BAI)- ja unettomuus (ISI)-oireet vähenivät huomattavasti kaikissa ryhmissä hoidon myötä. Ryhmien välille ei kuitenkaan muodostunut tilastollisesti merkitseviä eroja sen paremmin ensisijaisten kuin toissijaisten tulosmittareiden suhteen. Myöskään kahden erilaisen akupunktioryhmän välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja ahdistuksen, univaikeuksien, päihteiden käytön tai päihdepalvelujen käytön suhteen.
Johtopäätökset
Tässä tutkimuksessa toteutetut korva-akupunktiohoidot eivät osoittautuneet yhtään tehokkaimmiksi kuin rentoutuminen ahdistuksen ja unettomuuden lievittämisessä tai päihteiden käytön tai päihdepalveluiden käytön vähentämisessä päihde- ja samanaikaisista psykiatrisista ongelmista kärsivillä henkilöillä. Tutkimustulosten tulkintaa rajoittaa seurantamittauksiin osallistuneiden henkilöiden määrän vähäisyys: vain 43 % tutkimuksessa aloittaneista asiakkaista oli mukana 3 kuukauden seurannassa.
Tuloksen relevanssi:
Tutkimuksessa ei löydetty näyttöä korva-akupunktion vaikuttavuudelle verrattuna ”tavalliseen” musiikkirentoutukseen. Osallistujien ahdistus- ja unettomuuskokemukset kuitenkin lievenivät sekä akupunktiossa että rentoutuksessa. Akupunktioon osallistuminen ei sen sijaan ollut vaikuttanut päihteiden käyttöön tai päihdepalvelujen käyttöön seuranta-aikana. Vaikka akupunktion vaikuttavuudesta ei ole tieteellistä näyttöä, asiakkaat ja työntekijät voivat subjektiivisesti kokea sen käytön mielekkäänä osana päihdehoitoa.
Teemat:
Alkoholi
Kuntoutus
Mielenterveys
Viittaajan nimi:
Jouni Tourunen
Tykkää, jaa, kommentoi