Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

28.03.2023 | Research summary

Koronan vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen

Tutkimuksen nimi:

Koronan vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Koronaepidemian vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen – kokonaisarvio kevään ja kesän 2020 muutoksista

Tekijä:

Mäkelä, P. Ylöstalo, T. Warpenius, K. Karlsson, T. Jääskeläinen, M. Ståhl, T.

Viitteet:

Tutkimuksesta tiiviisti 30/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. https://www.julkari.fi/handle/10024/140570

Julkaisuvuosi:

2020

Ingressi:

Alkoholinkulutus väheni koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana – vähittäismyynti kasvoi.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva siitä, miten alkoholinkulutus Suomessa muuttui koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana ja rajoitustoimien seurauksena keväällä ja kesällä 2020.

Tutkimuksen toteutus

Alkoholinkulutuksen muutoksia koskevassa kokonaisarviossa yhdistetään tietoja Alkojen ja päivittäistavarakauppojen myyntitiedoista sekä viranomaistietoja anniskelukulutuksesta. Lisäksi arvioidaan muutoksia alkoholin matkustajatuonnissa, joka on keskeisin tilastoimattoman alkoholinkulutuksen osa. Käytössä on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksen tietoja kuvaamaan väestön kulutuskäyttäytymisen muutosta ja eroja väestöryhmittäin.

Keskeiset tulokset

Koronaepidemia ja sen rajoitustoimet vähensivät suomalaisten arvioitua alkoholin kokonaiskulutusta keväällä ja kesällä 2020. Suurin muutos tapahtui alkoholijuomien hankintakanavissa: vähittäismyynti kasvoi matkustajatuonnin pysähdyttyä ja anniskelupaikkojen sulkeuduttua. Alkoissa ja päivittäistavarakaupoissa alkoholin myynti lähti kasvuun heti hallituksen julkaistua tietoja varautumistoimenpiteistä ja suosituksista maaliskuussa 2020. Alkoholin vähittäismyynti kasvoi eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Väestökyselyyn vastanneista valtaosa (80 %) arvioi kulutuksensa pysyneen ennallaan, 12 % katsoi vähentäneensä ja 8 % lisänneensä alkoholinkäyttöään. Kulutustaan olivat muuttaneet eniten – sekä vähentäneet että lisänneet – alle 35-vuotiaat ja ne, joiden taloudellinen tilanne oli heikentynyt.

Johtopäätökset

Suomalaisten alkoholinkulutus väheni edelliseen vuoteen verrattuna koronaepidemian ja sen rajoitustoimien yhteydessä keväällä ja alkukesästä 2020. Myös väestötutkimuksessa kaikissa väestöryhmissä suurempi osa ihmisistä kertoi vähentäneensä kulutustaan kuin lisänneensä sitä. Tilastojen perusteella tilanne normalisoitui, kun rajoitukset purettiin kesällä 2020. Normaalitilanteissa kokonaiskulutuksen väheneminen on ollut

voimakkaasti sidoksissa pienempään alkoholikuolemien ja muiden haittojen odotettuun määrään. Koronaepidemiaan ja sen rajoitustoimiin reagointi vaikuttaa kuitenkin poikkeavan tavanomaisesta alkoholinkulutuksen kollektiivisesta muuttumisesta väestössä, sillä kulutuksen muutos ei jakaudu tasaisesti väestöryhmittäin.

Tuloksen relevanssi:

Vaikka myös humalajuominen on vähentynyt aikuisväestössä viime vuosina, edelleen noin 13 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia niin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Yhdistettynä havaintoon siitä, että osa ihmisistä on reagoinut koronatilanteeseen lisäämällä alkoholinkulutustaan, uhkana voi olla alkoholin riski- ja ongelmakäytön yleistyminen yksityisissä kotioloissa siitä huolimatta, että kokonaiskulutus väheni.

Koronakriisi voi aiheuttaa myös alkoholiongelmien näkökulmasta haasteita palvelujärjestelmälle, jossa erityisesti työikäisten alkoholinkäyttöön tulisi puuttua ennaltaehkäisevästi nykyistä tehokkaammin.

Teemat:

Alkoholi
Haittojen vähentäminen

Viittaajan nimi:

Jouni Tourunen