Iäkkäämpien somalitaustaisten maahanmuuttajien terveyspalveluiden käyttö ja mielenterveyspalvelumieltymyksiä Suomessa

Tutkimuksen nimi:

Iäkkäämpien somalitaustaisten maahanmuuttajien terveyspalveluiden käyttö ja mielenterveyspalvelumieltymyksiä Suomessa

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Usage of healthcare services and preference for mental healthcare among older Somali immigrants in Finland

Tekijä:

Mölsä, M. Tiilikainen, M. Punamäki, R.

Viitteet:

Mölsä, M., Tiilikainen, M. & Punamäki, R. (2019) Usage of healthcare services and preference for mental healthcare among older Somali immigrants in Finland, Ethnicity & Health, 24:6, 607-622, DOI: 10.1080/13557858.2017.1346182

Julkaisuvuosi:

2019

Ingressi:

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että somalitaustaiset kohtaavat institutionaalisia esteitä palveluiden saavutettavuudessa.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimus perustui siihen oletukseen, että pakolaistaustaiset henkilöt käyttävät vähän mielenterveyspalveluita, vaikka heillä esiintyisi paljon mielenterveysongelmia. Tutkimuksen tavoitteena oli ensinnäkin kuvata ja verrata iäkkäämpien somalitaustaisten henkilöiden ja kantasuomalaisten terveydenhuoltopalvelujen käyttömalleja sekä terveyspalveluiden saatavuutta. Toisena tavoitteena oli tutkia maahanmuuttajataustaisten mieltymyksiä terveydenhuollon palvelujen tarjonnassa. Kolmantena tavoitteena oli testata oletetun terveyspalveluiden käyttövajeen olemassaolo somalitaustaisten keskuudessa.

Tutkimuksen toteutus

Kohderyhmä koostui 256 henkilöstä, jotka olivat iältään 50–85-vuotiaita. Puolet osallistujista olivat somalialaistaustaisia ja puolet vastaajista kantaväestön edustajia. Tutkimus kohdistui somaattisten, mielenterveys- ja ennaltaehkäisevien palveluiden käyttöön sekä julkisella että yksityisellä terveydenhuollon puolella. Kyselyssä mitattiin myös osallistujien masennus-, somatisaatio- ja ahdistusoireita. Somalitaustaisilta vastaajilta kysyttiin lisäksi perinteisten parantamismenetelmien käytöstä ja mielenterveyspalvelumieltymyksistä.

Keskeiset tulokset

Tutkimukseen osallistuneilla somalitaustaisilla henkilöillä oli heikommat edellytykset päästä terveyskeskuksissa kotilääkärien tai erikoislääkäreiden vastaanotolle sekä ennaltaehkäisevien tarkistusten ja palvelujen piiriin kuin syntyperäisillä suomalaisilla. Tutkimukseen osallistuneet sekä somali- että suomalaistaustaiset henkilöt käyttivät erittäin vähän mielenterveyspalveluita korkeista masennusoireista huolimatta. Somalitaustaiset henkilöt suosivat terveydenhoitopalveluita ja perinteisiä hoitomenetelmiä, kuten uskomushoitoja mielenterveysongelmiin. Masennusoireiden korkea taso ei liittynyt terveyspalvelujen vähäiseen käyttöön somalitaustaisilla.

Tutkimuksen rajoitukset

Somalitaustainen kohderyhmä haastateltiin, kun taas suomalaiset osallistujat täyttivät kyselylomakkeet itse. Tiedonkeruu toteutettiin kahtena eri ajankohtina, joten vastausten välillä on aikaero.

Johtopäätökset

Perus terveys- ja mielenterveyspalveluiden saatavuus ja käyttötase ei ole sama kantaväestön ja ulkosuomalaisten välillä. Esimerkiksi tutkimuksen somalitaustainen kohderyhmä käytti vähemmän erikoispalveluja verrattuna kantasuomalaiseen kohderyhmään. Tutkimukseen osallistuneet somalitaustaiset kohtasivat institutionaalisia esteitä palveluiden saavutettavuudessa ja suosivat ennemmin uskonnollisia hoitomuotoja länsimaisen terveyshoidon sijaan.

Tuloksen relevanssi:

Vaikka tutkimus ei suoraan liittynyt päihdetutkimukseen, tutkittu tieto auttaa huomioimaan paremmin kulttuuriset aspektit terveyspalveluita suunnitellessa. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisilla voi olla esteitä keskustella arkaluontoisista asioista kielimuurin takia. Myös päihdetutkimuksessa tulisi huomioida kulttuuriset piirteet mielenterveyden käsityksessä ja estot palveluihin hakeutumisessa.

Teemat:

Mielenterveys

Viittaajan nimi:

Alix Helfer