Hyvä vanhemmuus alkoholikasvatuksessa

Tutkimuksen nimi:

Hyvä vanhemmuus alkoholikasvatuksessa

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Alkoholikasvatus ja hyvä vanhemmuus: Vanhempien, verkkokeskustelijoiden ja asiantuntijoiden näkökulmia.

Tekijä:

Helenius, J.

Viitteet:

Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Tampereen yliopiston väitöskirjat 71.

Julkaisuvuosi:

2019

Ingressi:

Alkoholin kohtuukäyttö on yhteinen tavoite, mutta näkemykset keinoista vaihtelevat

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten hyvää vanhemmuutta rakennettiin asiantuntijoiden, verkkokeskustelijoiden ja vanhempien puheissa kodin alkoholikasvatuksesta. Millaisia odotuksia vanhempiin kohdistuu muiden vanhempien, asiantuntijoiden ja verkkokeskustelijoiden tahoilta? Millaisia päämääriä vanhemmilla itsellään on?

Tutkimuksen toteutus

Aineistoina olivat Alkon Lasten seurassa -ohjelman asiantuntijablogit (67), verkkokeskustelijoiden kommentit (555), vanhempainiltojen kouluttajien haastattelut (7) sekä kouluttajien kirjalliset vanhempainiltapalautteet (46). Vanhempien omaa näkemystä toivat esiin 13–19-vuotiaiden nuorten vanhempien haastattelut (28) ja kirjalliset vastaukset (53), sekä vanhempainiltojen kirjalliset palautteet vanhemmilta (12 illasta). Analyysi kohdistui puhetavoissa esiintyviin vastakkainasetteluihin. Tutkimuksen käsitteellisinä työkaluina ja laadullisen sisällönanalyysin tukena toimivat semiotiikkaa lähellä olevat position, päämäärärationaalisuuden, subjektiposition, vastakkainasettelun ja velvoitteen käsitteet sekä Greimasin semioottinen neliö.

Keskeiset tulokset

Kaikissa tutkimusaineistoissa hyvään vanhemmuuteen liitettiin keskusteleminen nuoren kanssa. Asiantuntijat, verkkokeskustelijat ja vanhemmat pyrkivät kasvattamaan nuorista alkoholin kohtuukäyttäjiä, mutta tavoitteeseen pyrittiin ristiriitaisin keinoin. Asiantuntijoiden tuottamissa hyvän vanhemmuuden positioissa lasta suojeltiin aikuisten runsaalta alkoholinkäytöltä ja varhaisilta alkoholikokeiluilta. Verkkokeskusteluissa esiintyi ristiriitaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö lasta suojella aikuisten alkoholinkäytöltä vai siedättää häntä siihen, sekä siitä, missä rajoissa alkoholinkäyttö lasten seurassa on kohtuullista. Vanhemmat itse rakensivat hyvää vanhemmuutta kertomalla sisäisestä motivaatiosta lapsen kasvattamiseen, rakkaudesta, keskustelevuudesta ja pyrkimyksestä sopivien rajojen asettamiseen sallivuuden ja ehdottomuuden välillä.

Johtopäätökset

Kotien alkoholikasvatukseen liittyvissä puhetavoissa 1) Vanhempiin kohdistuu ristiriitaisia odotuksia, 2) Neuvottelevuutta ja omaa harkintaa korostetaan, 3) Keskitietä etsitään erilaisten odotusten ja tilanteiden mukaan tasapainoillen ja 4) Alkoholin kohtuukäyttö esiintyy puhetavoissa normin asemassa.

Kulttuurissamme esiintyvät käsitykset hyvästä vanhemmuudesta alkoholikasvatuksessa ovat moninaisia ja usein ristiriitaisia. Asiantuntijoiden tuottamissa hyvän vanhemmuuden positioissa korostuivat tiedostavuus, varovaisuus ja lapsen edun asettaminen etusijalle. Osa verkko-keskustelijoista ja vanhemmista suhtautui tutkimus- ja asiantuntijatietoon kriittisesti, painottaen omia kokemuksiaan tai vanhempien tilannekohtaista harkintaa.

Tuloksen relevanssi:

Alkoholin kohtuukäyttö näyttäytyi sosiaalisena normina, johon liitettiin alkoholin määrän lisäksi monia erilaisia tilannekohtaisia merkityksiä, joita on hyvä huomioida ehkäisevässä päihdetyössä. Vanhemmille kannattaa tarjota keskustelumahdollisuuksia alkoholista ja alkoholikasvatuksesta. Perheisiin kohdistuvan ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä on tärkeää ymmärtää perheiden moninaisuus ja yksilölliset tavat. Ehkäisevää päihdetyötä tarvitaan herättämään vuoropuhelua tutkimustiedon ja ihmisten arkikokemusten välillä.

Teemat:

Alkoholi
Nuoret

Viittaajan nimi:

Jouni Tourunen