Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

28.03.2023 | Research summary

Depression yhteys runsaaseen humalajuomiseen. Koko väestöä koskeva poikkileikkaus tutkimus

Tutkimuksen nimi:

Depression yhteys runsaaseen humalajuomiseen. Koko väestöä koskeva poikkileikkaus tutkimus

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Depression and heavy drinking occasions: A cross-sectional general population study.

Tekijä:

Levola, J. Aalto, M.

Viitteet:

Addictive Behaviors 36 (2011): 4, 375–380.

Julkaisuvuosi:

2011

Ingressi:

Masennuksen ja runsaan humalajuomisen välillä on yhteys, joka ei selity alkoholin käytöstä. Runsaan humalajuomisen kohdalla tulisi arvioida myös mahdollista masentuneisuutta.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia depression ja humalajuomisen välistä yhteyttä suomalaisessa väestössä.

Tutkimuksen toteutus

Aineisto on osa-aineisto kansallisesta FINRISK 2007 tutkimuksesta (2086 vastaajaa 4020:sta). Tutkittavien masentuneisuutta arvioitiin Beckin depressiokyselyllä lyhyen ja muokatun version avulla, ja alkoholinkäyttö arvioitiin AUDIT:in avulla. Kokonaiskulutusta ja humalajuomisen määriä (>=7 alkoholiannosta miehillä, >=5 naisilla) arvioitiin aikajana seurannan avulla.

Keskeiset tulokset

Tutkittavista 13.0% miehistä ja 17.4% naisista oli luokiteltavissa masentuneeksi. Heistä 7.5% miehistä ja 3.5% naisista kertoi, että heillä oli ollut vähintään neljä humalajuomiskertaa edellisen 28 päivän aikana.

Tilastollisen testin (logistinen regressiomalli) mukaan masentuneilla ja yli neljä kertaa humalahakuisesti juovilla miehillä oli 2.6-kertainen riski sairastua depressioon verrattuna miehiin, joilla oli vähemmän kuin neljä humalajuomiskertaa edeltäneessä kuukaudessa. Yhteys säilyi, vaikka alkoholin kokonaiskulutus ja siihen liittyvät haitat huomioitiin. Kyseinen yhteys löydettiin vain miehillä, ei naisilla.

Johtopäätökset

Masennuksen ja runsaan humalajuomisen välillä on yhteys, joka ei selity alkoholin käytöstä ja siihen liittyvistä haitoista johtuvasta masennuksesta. Jatkotutkimuksissa yhteyden syytä tulisi tutkia.

Aikaisemmasta tutkimuksista (Manninen ym., 2006) yllättävästi poiketen miehet ja naiset saattavat erota depression ja humalajuomisen välisessä yhteydessä, siten että miehillä yhteys on olemassa, mutta naisilla ei. Tutkijoiden johtopäätöksenä on, että depression ja muiden terveysvaikutusten osalta on tärkeää arvioida myös asiakkaan juomatapaa, ei yksin alkoholin kokonaiskulutuksen määrää.

Tuloksen relevanssi:

Erityisesti miesasiakkaiden juomatapaan tulee kiinnittää huomiota ja runsaan humalajuomisen kohdalla arvioida myös mahdollista masentuneisuutta.

Teemat:

Alkoholi
Mielenterveys

Viittaajan nimi:

Maria Rakkolainen