Aikuissosiaalityön vaikutus asiakkaan elämäntilanteeseen

Tutkimuksen nimi:

Aikuissosiaalityön vaikutus asiakkaan elämäntilanteeseen

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Aikuissosiaalityön asiakkaiden kokemus asiakkuuden vaikutuksesta elämäntilanteen muutokseen

Tekijä:

Kuusisto, K. Ekqvist, E.

Viitteet:

Yhteiskuntapolitiikka 81 (6): s. 655-669

Julkaisuvuosi:

2016

Ingressi:

Puolet aikuissosiaalityön asiakkaista arvioi elämäntilanteensa parantuneen asiakassuhteen aikana. Myönteinen vuorovaikutussuhde, suunnitelmallinen työskentely ja palveluodotusten täyttyminen edistivät elämäntilanteen myönteistä muutosta.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää aikuissosiaalityön asiakkaiden omaa kokemusta asiakkuuden vaikutuksesta heidän elämäntilanteeseensa: mitkä asiakkaan palvelukokemukseen liittyvät tekijät – asiakkaan kokema vuorovaikutus työntekijän kanssa, työskentelyn tavoitteellisuus, palveluodotusten täyttyminen ja suhtautuminen tulevaisuuteen – ovat yhteydessä elämäntilanteen muutokseen?

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus toteutettiin yhdessä kaupungissa osana Kaste-ohjelmaan kuuluvaa aikuissosiaalityön kehittämishanketta. Aikuissosiaalityön käynti- ja kirjalliset asiakkaat saivat tiettynä aikana (valikoimaton kokonaisotos) mahdollisuuden vastata kyselylomakkeeseen joko paperilomakkeella tai sähköisesti.

Käyntiasiakkaat (n=387) saivat lomakkeen työntekijän tapaamisen yhteydessä ja toimeentulotukiasiakkaille (n=1000) se lähetettiin toimeentulotukipäätöksen yhteydessä. Lomakkeita palautettiin 272 (20 %).

Taustamuuttujia olivat asiakkaan ikä, asiakkuuden kesto ja työtilanne. Elämäntilanteen muutosta selittäviä muuttujia olivat vuorovaikutus työntekijän kanssa, työskentelyn tavoitteellisuus, palveluodotusten täyttyminen ja suhtautuminen tulevaisuuteen.

Vastaajista hieman yli puolet (52 %) oli naisia, alle 30-vuotiaat olivat suurin ikäryhmä (40 %), yli puolella oli toisen asteen koulutus (55 %), valtaosa asui yksin (71 %) ja suurin osa oli työttömänä (58 %), heistä 41 % oli ollut työttömänä alle vuoden ja 43 % yli 2 vuotta.

Keskeiset tulokset

55 % vastaajista arvioi elämäntilanteensa parantuneen, 32 % pysyneen samana ja 13 % heikentyneen asioinnin myötä. Taustamuuttujista ikä ja työttömyyden kesto osoittautuivat tilastollisesti merkitseviksi: alle 30-vuotiaat arvioivat yli 50-vuotiaita useammin elämäntilanteensa parantuneen ja elämäntilanteen parantuminen oli yleisempää alle vuoden työttömänä olleilla kuin pidempään työttömänä olleilla.

Asiakkuuden pitkittyessä elämäntilanne koettiin useammin heikentyneeksi, samoin kuin vuorovaikutussuhde ja työskentelyn suunnitelmallisuus huonommiksi. Palveluodotusten täyttyminen ja työskentelyn suunnitelmallisuus puolestaan vahvistivat kokemusta siitä, että elämäntilanne oli parantunut. Kun kokemus vuorovaikutuksesta työntekijän kanssa oli myönteinen, 70 % vastaajista arvioi elämäntilanteensa parantuneen ja vain 5 % heikentyneen. Luottavaisimmin tulevaisuuteen suhtautuivat ne, joiden elämäntilanne oli parantunut asiakkuuden aikana.

Johtopäätökset

Tulosten perusteella aikuissosiaalityöllä on ollut pääsääntöisesti myönteisiä, elämäntilannetta parantavia tai kannattelevia vaikutuksia. Elämäntilanteen parantuminen oli yleisintä 1-2 vuotta asioineilla sekä niillä, joilla oli positiivinen kokemus vuorovaikutuksesta, työskentely oli tavoitteellista ja joiden odotuksiin palvelu oli vastannut. Vuorovaikutukseen vaikuttaa muodostuvan sitä enemmän haasteita, mitä enemmän asiakkuus pitkittyy. Yli kaksi vuotta asioineilla oli huomattavasti suurempi riski elämäntilanteen heikkenemiseen kuin vähemmän aikaa asioineilla.

Tulosten tulkinnassa on huomioitava tutkimuksen rajoitukset: tutkimus oli poikittaistutkimus, kesti lyhyen aikaa, vastausprosentti jäi alhaiseksi eikä aineiston edustavuutta pystytty arvioimaan.

Tuloksen relevanssi:

Tutkimus tuotti uutta tutkimustietoa sosiaalityön vaikuttavuudesta, jota voidaan soveltaa myös päihdetyöhön. Asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutussuhde, asiakkuussuhteen alkuvaihe, asiakkaan odotukset ja niihin vastaaminen sekä työskentelyn suunnitelmallisuus osoittautuivat merkityksellisesti tekijöiksi kuten useissa päihdetyön tutkimuksissakin.

Teemat:

Kuntoutus

Viittaajan nimi:

Jouni Tourunen