”Hädän keskellä rinnalla kulkeminen on ratkaisuja merkittävämpää”

Minulla on aina ollut vahva halu suojella lasten ja nuorten hyvinvointia, mikä on myös ohjannut opintojani ja työuraani. Nykyisessä työssäni, A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan asiantuntijana, autan vanhempien päihteidenkäytöstä haittaa kokevia nuoria ja aikuisia, jotka ovat eläneet lasisen lapsuuden. Mielenterveystyö ja ylisukupolvisten ongelmien ennaltaehkäisy ajavat minua ammatillisesti eteenpäin.

Työskentelin urani alkuvaiheessa opintojeni ohessa lastensuojelussa, vastaanottokodissa. Lastensuojelutyön arjessa näin, kuinka suurta haittaa ja hätää vanhempien päihteidenkäyttö voi aiheuttaa lapsille. Tahtoni auttaa omaan tilanteeseensa syyttömiä lapsia ja nuoria kasvoi entisestään.

Yksi tärkeimmistä oivalluksistani työvuosieni aikana on ollut läsnä olemisen taito ja merkitys.

Aina ei tarvitse ja voikaan olla valmiita vastauksia, vaan tärkein tuki ja turva on kohdata haastava hetki toisen kanssa.

Ihmisen hätä saattaa myös helposti mennä ihon alle, ellei sitä ole tottunut kohtaamaan ja saanut siihen koulutusta. Rinnalla kulkeminen vaatii ammattilaiseltakin omien tunteiden käsittelyä, tunnistamista ja säätelyä. Vaikka tilanne olisi kuinka mahdoton, minun tehtäväni on pysyä rauhallisena. Vahva ammatillisuus on vuosien varrella koetuissa vaikeissa tilanteissa suojannut, ja olen aina saanut suurta tukea myös työyhteisöiltäni.

Kiitosviestit luovat toivoa – hyviä asioita tapahtuu

Maailman kohtaaminen lasten näkökulmasta on edelleen vahvasti läsnä työssäni, vaikka nykyään asiakkaani ovat nuoria ja aikuisia. Lasisen lapsuuden anonyymissa chatissa nuoret hakevat usein apua vanhempien päihteidenkäytöstä aiheutuvien tunteiden käsittelyyn. Aikuiset puolestaan esimerkiksi ymmärrystä haasteisiin, joiden juurisyy saattaa olla lapsuuden kokemuksissa.

Saamme lähes poikkeuksetta yhteydenottajilta kiitosta, että he ovat kokeneet kohtaamisen olleen avuksi. Tämä tuo itsellekin kiitollisen olon – sain jälleen olla yhden ihmisen tukena.

Joskus osa yhteydenotoista jää kaihertamaan mieltäni, sillä anonyymissä chatissa meillä ei ole varmuutta siitä, onko ihmisen tilanne lopulta selvinnyt. Voin vain toivoa, että kohtaamisemme on vienyt asioita parempaan suuntaan. Tarvittaessa puramme kollegoiden kanssa yhteydenotot, jolloin useimmiten saan vahvistusta sille, että olen tehnyt parhaani vallitsevissa olosuhteissa.

Erityisen liikuttavaa on saada viestejä pitkänkin ajan jälkeen, että tukemme on auttanut ihmisiä hankalassa elämäntilanteessa. Se lämmittää joka kerta sydäntä, kun elämässä on päästy eteenpäin. Kiitosviestit luovat toivoa; hyviä asioita tapahtuu.

Saan pysähtyä empatian äärelle

Tuntuu, että tänä päivänä monessa työssä asiat menevät ihmisten edelle. Onneksi omassa työssäni saan pysähtyä empatian äärelle asiakkaiden, työkavereiden ja oman itsenikin kanssa.

Viimeksi liikutuin, kun katsoin Siruista sinuksi -projektimme videoita. Lasisen lapsuuden kokemusasiantuntijamme kertovat omista selviytymiskeinoistaan ja siitä, miten he ovat lopulta mutkien kautta hakeneet ja saaneet apua. Aloimme tehdä näitä sisältöjä, sillä Lasisen lapsuuden -vertaistukiryhmämme aikuisille ovat niin suosittuja, etteivät kaikki halukkaat ole mahtuneet mukaan.

On erityisen koskettavaa ja arvokasta, kuinka avoimesti kokemusasiantuntijamme kertovat omat tarinansa auttaakseen muita. Heillä on tärkeä rooli toisten toipumisen polulla, mutta myös toimintamme kehittämisessä.

Tietoisuutta lasisesta lapsuudesta kaivataan

Yhteiskuntamme on mennyt eteenpäin lasten huomioimisessa, jos katsomme vaikkapa kasvatusmetodeja vuosikymmenten taakse. Vanhemmuus on muuttunut lapsilähtöisemmäksi. Isoissa yhteiskunnallisissa muutoksissa lasten etu kuitenkin tuntuu unohtuvan: järjestöjen tuesta ja sote-palveluista leikataan, samaan aikaan alkoholinsaantia helpotetaan.

Tietoisuuden kasvattaminen lasisen lapsuuden haitoista on merkityksellistä niin päättäjien kuin ammattilaistenkin keskuudessa. Toivon, että voisimme tulevaisuudessa tehdä lasisen lapsuuden kouluttamista vaikuttavammin yhteistyössä järjestöjen ja julkisten toimijoiden kanssa. Ammattilaisetkin kaipaavat työkaluja vanhempien alkoholinkäytön puheeksi ottamisessa lasten ja nuorten kanssa. Haastavissa kotioloissa elävien lasten toivo paremmasta huomisesta on usein juuri kodin ulkopuolisten auttajien varassa.

Urapolkuja, jotka muuttavat maailmaa