”Toimivat markkinat parantavat yhteiskunnan toimintakykyä”

Toimivat markkinat edistävät talouskasvua ja ihmisten hyvinvointia. Markkinoiden toimivuuden parantamiseen ja hyvinvoinnin kasvattamiseen tarvitaan kuitenkin myös julkista valtaa sääntelemään. Esimerkiksi riippuvuuksien takia kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti parasta tulosta ei saada, jos kaikki jätetään pelkästään markkinoiden hoidettavaksi.

Markkinamyönteisyys ei siis tarkoita sitä, että yhteiskunnassa olisi mahdollisimman vähän sääntelyä. On aina punnittava tilannekohtaisesti, millaisia sääntelyn hyödyt ovat suhteessa haittoihin. Esimerkiksi riippuvuutta aiheuttavien päihteiden ja rahapelaamisen kohdalla markkinoiden sääntely on välttämätöntä yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta. Tämä ei ole holhoamista tai yksilön valinnanvapauden rajoittamista, vaan enemmänkin yhteisön tapa välittää ja varautua – ennaltaehkäistä haittoja.

Vallalla alkaa kuitenkin olla vahvemmin markkinaehtoinen ajattelu, jossa alkoholi- ja rahapelimonopolien vastustajat kannattavat yksilön valinnanvapautta ja kaihtavat yhteiskunnan rajoituksia. Julkisessa keskustelussa korostuu yksilön vastuuntunto ja kyvykkyys huolehtia itsestään, mutta valitettavasti me ihmiset emme ole kovinkaan rationaalisia lyhyellä aikavälillä. Tunteet, impulssit ja mielihyvä ohjaavat meitä hyvin herkästi. Siksi rationaalinen ihminen saattaa haluta joskus pidikkeitä houkutuksien varalle. Ja loppujen lopuksi me kaikki hyödymme yhteisönä siitä, että pidämme toisiamme kurissa.

Rahapeliriippuvaiset toivoivat valtion monopoliltakin tiukempaa sääntelyä

Yksilön valinnanvapauteen ja vastuunkantoon näyttää luottavan myös hallitus, minkä seurauksena valtion rahapelimonopoli päättyy ja ulkomaiset pelifirmat pääsevät Suomen markkinoille.

Aiemmassa työssäni Kuluttaja- ja kilpailuvirastossa vedin Suomen rahapelimarkkinaa käsittelevää selvityshanketta, jossa perehdyin aiempiin tutkimuksiin, kirjallisuuteen ja Suomen rahapelipolitiikkaan. Selvityksessä kävi ilmi, että kyllä jopa valtiovallan monopolissakin taloudelliset intressit saattavat jyrätä haittojen vähentämisen yli. Rahapeliriippuvaisten haastattelut ovat paljastavia: moni toivoo tiukempaa sääntelyä. Jos tilanne on ollut haastava rahapeliriippuvaisille jo monopolin aikana, miten saamme ongelmat pysymään hallinnassa lisenssijärjestelmässä?

Uuteen lisenssijärjestelmään siirtymisessä korostuu sääntelyn pirullisuus. Ensin on päädytty terveelliseen johtopäätökseen, että rahapelialaa pitää säädellä. Seuraava kimurantti kysymys onkin, miten se tehdään: on punnittava hyötyjä ja haittoja keskenään. On huolestuttava näkymä, miten sääntely pysyy megatrendien ja nopeasti muuttuvien, koko yhteiskuntaan vaikuttavien elämänilmiöiden perässä.

Addiktiot eivät ole vain yksilön ongelmia – vaikutukset heijastuvat koko yhteiskuntaan

Alkoholiriippuvuus on minulle tuttu ilmiö, kuten moni suomalainen, olen kasvanut melko karussa ympäristössä. Isäni oli melko tyypillinen tuurijuoppo. Hän ryyppää retkautti neljä-viisi kertaa vuodessa. Hoiti kuitenkin aina työnsä. Vaikka juominen ei kuulosta määrällisesti isolta, hänen alkoholinkäyttönsä piti yllä jatkuvaa epävarmuuden tunnetta ympäristössä.

Kaipaamme yhteiskunnassamme vahvempaa ymmärrystä siitä, että riippuvuus ei ole vain yksilön ongelma, vaan taloustieteen termein sillä on ulkoisvaikutuksia. Riippuvuussairaus vaikuttaa usein myös läheisten elämään ja heijastuu koko yhteiskuntaan.

Kun aloitin itse työelämässä 90-luvun alussa, alkoholia käytettiin varsin reippaasti ja töitä saatettiin tehdä jopa humalassa – tai ainakin krapulassa. Tällainen ei tulisi kuuloonkaan enää tänä päivänä, sillä työpaikoilla on nollatoleranssi ja varhaisen puuttumisen malli on onneksi jo hyvin vakiintunut – ennaltaehkäisyllä on iso merkitys kaikissa addiktioissa.

Alkoholipolitiikan markkinaehtoisuus ja Alkon monopolista luopuminen on varsin huolestuttava käänne. Hallitus kaavailee alkoholin kotiinkuljetuksen sallimista siitäkin huolimatta, että alkoholin aiheuttamat kustannukset julkiselle terveydenhuollolle ovat FCG:n tekemän, ja Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n tilaaman selvityksen mukaan 1,1 miljardia euroa vuodessa.

Kaiken sääntelyn perusteena tulisi olla tutkittu tieto – tämä korostuu entisestään tulevaisuudessa addiktioiden kirjon laajentuessa. Esimerkiksi alkoholin kohdalla on tutkitusti todettu, että saatavuudella ja hinnalla on iso merkitys alkoholinkäytön haittavaikutuksiin. Jos alkoholi on halpaa ja sitä on helppo saada, haittavaikutukset kasvavat.

Kansalaisten hyvinvointi ja yhteisöllisyys ovat oleellisia tuottavuuden kannalta

Huoltovarmuus on ollut otsikoissa monesta näkökulmasta kriisiytyneessä maailmantilanteessa. Markkinoiden toimivuus on tärkeä osa toimintakykyämme ja varautumistamme – kansalaisten hyvinvointi ja yhteisöllisyys ovat oleellisia myös tuottavuuden kannalta.

Miten nyt tehtävät alkoholi- ja rahapelilain muutokset vaikuttavat kansakuntamme kriisinsietokykyyn? Kestääkö yhteiskuntamme pitkässä juoksussa riippuvuuksien laajenevan kirjon tuomat ongelmat ja paineen? Kysymyksiä on luultavasti enemmän kuin vastauksia. Tarvitaan tietoa.

Riippuvuuksien kenttä on kasvanut ja monimutkaistunut, esimerkiksi peli- ja digiriippuvuudet tuovat mukanaan uudenlaisia haasteita ja hoitotarpeita. Vastustan alarmismia eli liioiteltujen ja perusteettomien uhkakuvien lietsomista. En missään nimessä halua kauhistella ja synkistellä – nimittäin se johtaa helposti epärakentavaan kyynisyyteen. Meidän on syytä kiinnittää huomiota siihen, millaista narratiivia itse rakennamme – aina on toivoa ja siksi kannattaa yrittää toimia järkevästi.

Riippuvuudet ja huoltovarmuus SuomiAreenassa

Riippuvuudet muovaavat tapojamme kuluttaa, toimia ja selviytyä – myös kriiseissä. SuomiAreenan paneelissa 26.6. klo 11 (Eetunaukion lava, Pori) nostamme esille addiktioiden vaikutukset huoltovarmuuteen ja yhteiskunnan kriisinsietokykyyn.

Keskustelua vetää toimittaja Riku Rantala, ja näkemyksiään jakavat Työn ja talouden tutkimus Laboren johtaja Mika Maliranta, toimittaja ja kirjailija Anna Karhunen, Valtion lastensuojeluyksiköiden johtaja Kaisa Tammi sekä A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki.

Tutustu tapahtumaan