Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

03.11.2021 | Yleinen

Tarja Virolainen

RESET – pojat ja kehot -hanke luo työkaluja, jotta miehet ja pojat saisivat kehorauhan

2020-luvun mieskuva on laajempi kuin ehkä koskaan aikaisemmin, mutta miehisyyden ja ihannekehon raamit ovat edelleen ahtaat ja aiheuttavat pahaa oloa. RESET – pojat ja kehot –hanke pyrkii tuomaan tähän uusia työkaluja aiheen käsittelyyn sekä kohderyhmälle että ammattilaisille.

Elokuussa 2021 starttasi A-klinikkasäätiön, Poikien Talon ja Syömishäiriöliiton yhteishanke RESET – pojat ja kehot. Hankkeen päämäärä on selkeä: nostaa poikien kehonkuvaan kohdistuvien paineiden ilmiö osaksi yleistä keskustelua. 

Keskustelu kehonkuvasta ja ympäröivän yhteiskunnan vaikutuksista sen muodostumiseen on pyörinyt tähän asti vahvasti naisten ja tyttöjen ympärillä. Miesten ja poikien kehonkuvan haasteisiin on keskitytty vähemmän, ja oireiluun on havahduttu vasta viime aikoina. 

Myös syömishäiriöihin liitetään vahvasti myytti, että ne koskettaisivat vain naisia ja tyttöjä. Syömishäiriöitä on kuitenkin myös pojilla, joskin niiden ilmenemismuodot voivat olla erilaisia kuin tytöillä.

A-klinikkasäätiön Dopinglinkin kehittämiskoordinaattori Hanna-Kaisa Jussila pohti työssään poikien kehonkuvan vääristymiin liittyvän ilmiön monitahoisuutta ja sitä, miten asiaan voisi reagoida. Syntyi päätös rakentaa ilmiön ympärille hanke, joka vastaisi teeman jättämään tietotyhjiöön. Yksin kuntodopingista ei kuitenkaan ole kyse, vaan ilmiö on vahvasti poikaerityinen ja siihen liittyvät monitahoisesti syömishäiriöt.

Hankekumppaneiksi valikoituivat näistä syistä Syömishäiriöliitto ja Helsingin Poikien Talo. Yhteistyönä syntyi kaksivuotisen Stea-rahoituksen saanut RESET – pojat ja kehot -hanke, joka luo työkaluja poikien myönteisen kehonkuvan kehittämiseksi ja poikia työssään kohtaavien ammattilaisten osaamisen lisäämiseksi. Hanke on Suomessa ensimmäinen lajiaan. 

Nuorten asettamat vaatimukset itseään kohtaan ovat nykyään epärealistisemmat kuin esimerkiksi 40–50 vuotta sitten. Vaikka mieskuva on muuttunut huomattavan paljon sallivammaksi, sosiaalisen median jatkuva läsnäolo on tuonut lisäpaineita nuorille pojille ja miehille.  

Kuvastossa esiintyvän niin sanotun hyväksytyn miehisyyden raamit ovat edelleen erittäin ahtaat. Tämä tuottaa omalta osaltaan pahaa oloa ja ulkonäköpainetta.

Jussila nostaa esimerkiksi Instagramin valtavan kuvatulvan, jota algoritmit valikoivat käyttäjän reaktioiden mukaan. Jos tykkäät yhdestä urheilukuvasta, sovellus tyrkyttää yhä enemmän samankaltaisia kuvia. Pian sosiaalisen median kuplasi näyttää siltä, että kaikilla on täydelliset vartalot, näkyvät vatsalihakset ja suuret hauislihakset.

Kehonkuvahankkeessa halutaan haastaa laajasti vallalla olevaa ulkonäköideaalia ja haastaa puhetapoja.

Kehonkuvaan kohdistuva paine ei ole sinällään uusi ilmiö. Tyttöjen syömishäiriöitä ja vääristynyttä kehonkuvaa on käsitelty laajalti. Poikiin kohdistettua materiaalia aiheesta on kuitenkin erittäin vähän. Siksi pilottihanke on tärkeä. Sen tarkoitus on nostaa ilmiötä pinnalle ja muuttaa ammattilaisten toimintatapoja koskemaan tyttöjen lisäksi muitakin sukupuolia. 

”Ymmärrämme, että hankkeen kohdistaminen ensisijaisesti poikiin on sukupuolittunutta, mutta juuri nyt maailma on vielä hyvin kahtiajakautunut. Siksi tämä on poikiin kohdistunutta”, avaa Jussila hankkeen kohderyhmän valikointia. Poikien lisäksi hanke koskee kaikkia itseään poikana pitäviä. Poikien Talolla on käytössä kaikessa toiminnassaan sukupuolisensitiivinen työote, johon myös hankkeen toimintatavat nojaavat.

A-klinikkasäätiön Dopinglinkissä kehonkuvaan liittyviin paineisiin ja sen kytkeytymiseen vahvasti myös poikiin ja miehiin havahduttiin ensimmäistä kertaa jo muutama vuosi sitten. Dopinglinkki tarjoaa ainoana tahona Suomessa terveysneuvontaa ja koulutusta kuntodopingista.

Hanna-Kaisa Jussila kertoo havainneensa ensimmäisiä heikkoja signaaleja kehonkuvateeman pinnalle tulosta kuntodopingpiireissä noin pari vuotta sitten. Kuntodopingin käyttäjistä suurin osa on miehiä.  

”Kehonkuvaan liittyvissä keskusteluissa ja tutkimuksissa on oltu jo kauan tietoisia, että tyttöjen kokema ulkonäköpaine on olemassa. Viime vuosina on alkanut tulla merkkejä siitä, että tämä teema koskee myös poikia”, Jussila kertoo. 

Siinä missä tytöt tyypillisesti havittelevat hoikkuutta, pojilla kehoihanteena on usein lihaksikas, rasvaton ja vahva keho. Oli kehoihanne mikä tahansa, tietynlaisen kehon tavoittelussa on aina riski vahingolliselle syömis- ja liikkumiskäyttäytymiselle.

Miessukupuoli ei itsessään suojaa syömishäiriöltä.

Syömishäiriö voi oireilla monella tapaa, esimerkiksi juuri syömisen kontrolloimisena ja pakonomaisena treenaamisena. Oireilu voi johtaa myös dopingaineiden käyttöön.

Doping voi kasvattaa tehokkaasti lihasta ja polttaa rasvaa samaan aikaan. Samaa tehoa on erittäin haastava saavuttaa normaalilla treenillä.

Dopinginkäyttö on vakavaa etenkin nuorelle kehittyvälle keholle. Dopingin haitat ovat suurempia nuorilla ja käyttäjä voi kärsiä niistä lopun elämäänsä. Jos lapsettomuusvaara tuntuu alle 20-vuotiaan mielestä kaukaiselta, se voi olla henkisesti erittäin raskas taakka neljäkymppisenä. 

Dopingpiireissä ulkonäkö on lopulta hyvin suuri motiivi käytölle. Dopingin avulla saavutettu tulos voi myös aiheuttaa käyttäjässään henkistä riippuvuutta, mikä ylläpitää käyttöä. Halutaan pysyä lihaksikkaana ja rasvattomana. 

Nuorelle jääminen yksin vääristyneen kehonkuvan ajatuksen kanssa on rajoittava ja raskas. Kaikki huomio kääntyy omaan kehoon. Syömisestä ja liikkumisesta tulee pakkomielle, josta on kadonnut kaikki nautinto.

Käynnissä oleva hanke pyrkii luomaan poikien ulkonäköpaineisiin kohdistuvalle vastapuheelle oman areenan, jonka avulla ilmiö tulisi näkyvämmäksi. 

Tyttöihin kohdistuva kehopuhe on huomioitu aika laajasti ja sille on syntynyt myös paljon vastapuhetta. Pojille ei ole vielä oikein olemassa sanoja ja mahdollisuuksia reflektoida oman kehoon liittyviä negatiivisia ajatuksia. Ulkonäköpaineet kuitenkin voivat tuottaa samalla tavalla pahaa oloa niin tytöille kuin pojille. Siksi on tärkeää, että pojille ja heidän kanssaan työskenteleville löydetään työkaluja ilmiön työstämiseen, tunnistamiseen ja sanoittamiseen.

Pojilla ja miehillä syömishäiriö voi ilmetä esimerkiksi jatkuvana treenaamisena ja syömisen kontrollointina.

Kehonkuvahankkeella on kaksi päätehtävää. Ensimmäinen on opettaa nuoria reflektoimaan aihetta ja siitä syntyviä tunteita. Työskentelyssä käytetään australialaista RESET-mallia, jonka pohjalta pidetään työpajoja. Malli on australialaisen syömishäiriöliiton Butterfly Foundationin 13–18-vuotiaille pojille kehittämä ohjelma. 

RESET -keskusteluissa käydään ammattilaisen fasilitoimia pienryhmäkeskusteluja videomateriaalin johdattamina. Keskusteluilla pyritään kehittämään poikien myönteistä kehonkuvaa ja ehkäisemään syömishäiriöitä, lisäämään poikien ja ammattilaisten tietämystä aiheesta sekä vähentämään stigmaa sen ympärillä. Malli on jo lähtökohtaisesti suunniteltu pojaksi identifioituville. Työpajojen päätarkoituksena on antaa pojille työkaluja ilmiön työstämiseen. 

Yhtä tärkeää kuin löytää nuorille työkaluja on kouluttaa nuorten kanssa työskenteleviä tukemaan nuoria. Kouluttaminen on hankkeen toinen päätehtävä. Webinaarien muodossa tarjotaan tietoa kehonkuvasta, mediakasvatuksen tärkeydestä ja dopingista. 

Hankkeessa halutaan haastaa laajasti vallalla olevaa ulkonäköideaalia ja puhetapoja. Tavoitteena on Jussilan mukaan vahvistaa poikien itsereflektiotaitoja herättää keskustelua ilmiön ympärillä. Pitkällä tähtäimellä pyritään laajentamaan miehen mallin vielä kapeaa kenttää ja sitä kautta vahvistamaan nuorten mediakriittisyyttä ja medialukutaitoa. 

”Unelmoin siitä, että suhteemme kehoon olisi lopulta sellainen, että keho on asia, joka auttaa meitä tekemään asioita. Se vain on.”

Lopuksi Hanna-Kaisa Jussila saa luvan haaveilla. Millainen maailman tulisi olla, ettei tällaista työtä enää tarvittaisi? Jussila naurahtaa ja tiivistää unelmansa yhteen sanaan: kehoneutraalius. 
”Nimenomaan neutraali suhde kehoon. Unelmoin siitä, että suhteemme kehoon olisi lopulta sellainen, että keho on asia, joka auttaa meitä tekemään asioita. Se vain on. Saataisiin kaikille kehorauha.”

Hanke löytyy myös Facebookista ja Instagramista. 
 

Teksti: Annuska Dal Maso
Kuvitus: Anna Makkonen

Juttu on julkaistu Tiimi-lehdessä 4/2021.