28.02.2025 | Näkökulma
Tarja Virolainen
”Nuorten digiriippuvuus ei synny tyhjiössä”
”Nuoren digiriippuvuuteen vaikuttaa koko sosiaalinen ympäristö, muut ihmiset, yhteisöt ja koko yhteiskunta”, Tampereen yliopiston tutkija Iina Savolainen sanoo. Hän on tutkinut, miten muun muassa yksinäisyys ja somekuplat vaikuttavat nuorten addiktiokäyttäytymiseen. Tunnistatko sinä digiaddiktion oireet?
Tampereen yliopiston tutkija ja Emerging Technologies Labin varajohtaja Iina Savolainen on erikoistunut tutkimaan teknologiaan ja internettiin liittyviä addiktioita.
”Tutkimusten mukaan nuoret käyttävät nykyään vähemmän alkoholia, mikä on hyvä uutinen. Samaan aikaan on syytä huomioida, että on syntynyt uusia riippuvuuden muotoja – addiktiot elävät ajassa”, Savolainen sanoo.
”Addiktio ymmärretään yleensä päihderiippuvuutena, mutta se voi kehittyä myös toimintaan. Teknologian kehitys ja digitalisaatio ovat mahdollistaneet nuorten tauottoman pääsyn internettiin ja sosiaalisen median kanaviin. Rahapeliongelmat ja pakonomainen internetin ja sosiaalisen median käyttö ovat esimerkkejä toiminnallisista addiktioista”, hän jatkaa.
Nettiystävät eivät halaa yksinäistä nuorta
Savolainen on tutkinut väitöskirjassaan nuorten addiktiokäyttäytymistä sosiaalipsykologisesta näkökulmasta.
”Addiktio ei synny tyhjiössä. Nuoren digiriippuvuuteen vaikuttaa koko sosiaalinen ympäristö, muut ihmiset, yhteisöt ja koko yhteiskunta”, hän huomioi.
Peräti 99 prosentilla 16–24-vuotiaista suomalaisnuorista on älypuhelin ja he viettävät netissä aikaa arviolta kuusi tuntia päivässä. Yksinäisyys voi olla yksi juurisyy digiriippuvuuden taustalla.
”Parhaassa tapauksessa internet ja sosiaalinen media voivat auttaa yksinäisyyttä kokevia nuoria löytämään samanhenkistä seuraa”, Savolainen sanoo, ja nostaa heti perään esiin kääntöpuolen.
”Tarkastelin väitöskirjatutkimuksessani yksinäisyyden yhteyttä addiktiokäyttäytymiseen. Se oli erityisen korkea juuri internetin kohdalla eli mitä yksinäisempi nuori on, sitä todennäköisemmin hän käyttää internettiä ongelmallisesti.”
Vaikka nuori löytäisi uusia ystäviä ja tuntisi kuuluvansa joukkoon virtuaaliyhteisöissä ja sosiaalisen median alustoilla, yksinäisyyden kokemus voi kärjistyä verkossa.
”Nettiystävät eivät ole fyysisesti läsnä, he eivät halaa kurjana päivänä. Ystävyys on siis laadullisesti erilaista verkossa kuin tosielämässä, eikä nettiystäviä esimerkiksi tunneta yhtä hyvin kuin kasvokkain tavattuja kavereita.”
Somekupla kasvattaa nuoren addiktioriskiä
Savolaisen tutkimuksessa selvitettiin, miten tosielämän ystävät ja nettiystävät vaikuttavat nuorten addiktiokäyttäytymiseen.
”Jos nuoren ystävät ovat pääosin netissä, tutkimuksen mukaan rahapeliongelmat korostuvat. Pelien pariin saatetaan ajautua hieman huomaamatta mainoksista tai ystävältä saadun kutsulinkin kautta. Usein ensimmäinen pelikierros on ilmainen”, Savolainen kertoo.
”Pelialustoilla ja somekanavissa jaetaan näkemyksiä, jotka tukevat nuoren omaa ajattelua. Sivustojen algoritmit alkavat nopeasti tarjota lisää samankaltaista sisältöä ja nuoren omassa kuplassa voi kärjistyä tunne, että kaikki muutkin pelaavat yhtä paljon. Vinoutunut kuva voi syntyä myös siitä, että nuori ei fyysisesti näe mitä kaverit oikeasti tekevät”, hän jatkaa.
Nuorilla, jotka kohtaavat ystäviään kasvokkain, addiktiokäyttäytymisessä korostui liiallinen alkoholinkäyttö.
”Yhdessä juominen on nuorten tapa pitää hauskaa ja kuulua joukkoon – olla yksi muista. Kaikki tutkimuksessa tarkastellut addiktiot aiheuttivat nuorelle henkistä pahoinvointia, mutta liiallisesti alkoholia käyttävillä nuorilla vahvat sosiaaliset suhteet saattoivat myös suojata siltä.”
Savolainen kertoo, että vahva kuulumisen kokemus ja identifioituminen omaan vertaisryhmään on ihmiselle tärkeä sosiaalinen resurssi ja osa minäkäsitystä. ”Sen on havaittu olevan yhteydessä muun muassa parempaan koettuun itsetuntoon, oma-arvoon ja psykologisten perustarpeiden täyttymiseen. Joidenkin tutkimusten* mukaan yhdessä juominen vahvistaa nuorten ystävyyttä. Nuoret, jotka käyttävät alkoholia samankaltaisesti myös kokevat ystävyyssuhteidensa laadun korkeampana”, hän kertoo.
Älypelit ovat nykyajan rahapeliautomaatteja
Savolainen on seurannut tiiviisti rahapelijärjestelmän uudistamista. Jos hän saisi päättää, uudistusta ei vietäisi läpi.
”Suomessa on jossain määrin onnistuttu ehkäisemään pelihaittoja, esimerkiksi tunnistautumispakon kautta, minkä vuoksi rahapelijärjestelmän uudistaminen yllättää. Uudistuksen tavoitteena on hallituksen esityksen mukaan suojella suomalaisia pelaajia ulkomaisten sivustojen haitoilta, mutta nyt tarjoama tuodaan aiempaa helpommin saataville”, Savolainen toteaa.
Tutkimusten näkökulmasta on selvää, että lisäämällä tarjontaa, lisätään myös pelihaittoja – vaikutukset osuvat väistämättä myös nuoriin.
Hän kuvailee älypuhelimia nykyajan rahapeliautomaateiksi, jotka kulkevat koko ajan nuoren taskussa.
”Nykyään rahan siirtäminen ja pikavippien hakeminen on helppoa – nuori voi menettää nopeasti luottotiedot ja velkaantua. Rahapeliongelmiin liittyy usein myös masennusta ja itsemurha-ajatuksia. On surullista, että rahapeliongelmaiset ihmiset tuovat pelifirmoille suurimman tuoton. Poliittisilla päättäjillä on suuri vastuu: uuden rahapelijärjestelmän tulee suojella ja tukea nuorten hyvinvointia.”
Millaisia oireita digiriippuvuus aiheuttaa?
Savolainen mainitsee tutkimuksesta, jossa selvitettiin montako kertaa päivässä nuori vilkuilee kännykkäänsä – tulos oli keskimäärin noin 50 kertaa, mutta maksimissaan lähes jopa 500 kertaa.
”Se on hurja määrä. Jos nuoren ruutuaika on tunteja päivässä, hän saattaa lisäksi vilkuilla puhelintaan lukuisia kertoja. Puhelimeen saapuvat viestit ja eri sovellusten ilmoitukset keskeyttävät ajattelun ja ovat alkaneet vaikuttaa tunnetiloihin. Sisällöstä riippuen notifikaatiot voivat tuoda hyvää oloa tai ärsyttää”, hän sanoo.
Kun internetin ja sosiaalisen median käyttö alkaa haitata normaalielämää ja aiheuttaa vieroitusoireita, voidaan Savolaisen mukaan puhua digiriippuvuudesta.
”Toiminnallisten riippuvuuksien kohdalla oireet ovat tyypillisesti psykologisia, esimerkiksi puhelimen ja somen käyttämättömyys ahdistaa tai tekee ärsyyntyneeksi. Oireet voivat olla myös fyysisiä, kuten kohonnut syke tai haamutuntemukset siitä, että puhelin värisee”, Savolainen toteaa.
Digiaddiktion ennaltaehkäisy vaatii tekoja nyt
Digilaitteiden pelisäännöt ja ruutuajan rajoittaminen vaatii jämäkkyyttä vanhemmilta ja kouluilta.
”Digiaddiktioiden ennaltaehkäisy on isossa roolissa tulevaisuutta ajatellen. Ratkaisuja on etsittävä yhdessä, ja kuunneltava myös nuoria. Kaikki voisivat olla esimerkiksi yhtä mieltä siitä, että älypuhelimet kiellettäisiin kouluissa ja annettaisiin tilaa niin sanotulle hitaammalle oppimiselle”, Savolainen toteaa.
Hän toivoo, että teknologian kehityksestä ja digitalisaatiosta pystyttäisiin ammentamaan hyötyjä ilman haittoja – mutta onko se mahdollista?
”Aina on toivoa – moni nuori tunnistaa liiallisen älypuhelimen ja internetin käytöstä aiheutuvat haitat. Enemmistö heistä kuitenkin näkee, että hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Kun maailma pyörii netissä ja sen ympärillä, olisi tärkeää pohtia, miten voisimme auttaa niin nuoria kuin aikuisiakin tasapainottamaan elämää. Ymmärrystä digiriippuvuudesta ja siihen liittyvistä ilmiöitä pitää kasvattaa – meillä on vielä paljon tutkittavaa”, Savolainen kertoo.
Lähteet
- * IV, J. H., Stogner, J., & Lee Miller, B. (2013). Binge drinking, marijuana use, and friendships: The relationship between similar and dissimilar usage and friendship quality. Journal of psychoactive drugs, 45(3), 218-226.
- Stogner, J., Boman IV, J. H., & Miller, B. L. (2015). Assessing the relationship between divergent drinking and perceptions of friendship quality between students. Journal of Child & Adolescent Substance Abuse, 24(6), 387-396.
Ole mukana rakentamassa inhimillisempää yhteiskuntaa
Liity uutiskirjeemme tilaajaksi ja laajenna ymmärrystäsi addiktioista. Saat ajankohtaista tutkimustietoa, oivaltavia näkökulmia ja konkreettisia ratkaisuja, jotka edistävät hyvinvointia ja auttavat luomaan välittävämpää yhteiskuntaa.
Tykkää, jaa