”Miten on mahdollista, ettei hyvinvointiyhteiskunnassa ole käyttötiloja?”

Osallistuin kesäkuussa Strasbourgissa järjestettyyn DCRs Symposium 2025 -tapahtumaan, jossa huumeiden käyttöhuoneita ja haittoja vähentävää työtä käsiteltiin laajasti yli 30 maan asiantuntijoiden voimin.
Strasbourgin kaduilla näkyi huumeiden käyttöä ja myyntiä sekä asunnottomuutta, kuten kaikissa Euroopan suurissa kaupungeissa. Seminaarin luentojen ja työpajojen lisäksi aamuiset keskustelut kadulla kohtaamieni ihmisten kanssa olivat antoisia: rankkoja tarinoita, nopeita elämän alamäkiä ja inhimillisyyttä ilman suodattimia.
Ranskassa toimivan kolmannen sektorin edustaja kertoi, että heillä asunnon saaminen vaatii psykiatrisen diagnoosin. Mielenterveyden häiriö on avain tuettuun asumiseen. Meillä Suomessa toimii Asunto ensin -malli, jossa asunto on perusoikeus eikä se vaadi psykiatrista diagnoosia.
”Psykiatrisen diagnoosin saaminen on erittäin haasteellista, kun ihmisen asunnottomuuden taustalla on mielenterveyden haasteita ja riippuvuussairaus. Pelkästään oikeaan aikaan, oikeisiin palveluihin pääseminen on usein hankalaa, jollei mahdotonta”, hän kertoi minulle.

Suomi on jalkautuvan työn mallimaa

Monenkaan Euroopan suuren kaupungin kaduilla ei näy jalkautuvaa sosiaalityötä. Meillä Suomessa etsivä ja jalkautuva työ on vahvaa, järjestelmällistä ja ihmislähtöistä. Meidän olisikin hyvä nostaa uraauurtavan Asunto Ensin -mallin rinnalle etsivä ja jalkautuva työ, jota teemme poikkeuksellisella ja innovatiivisella tavalla. Luottamuksen rakentamista, rinnalla kulkemista ja stigman vähentämistä ihaillaan kansainvälisten kumppaneiden taholta, jotka tuntevat tapaamme toimia tuntevat.
On suuri luottamuksen osoitus, että tiukassa tilanteessa ihminen tarttuu puhelimeen ja valitsee A-klinikkasäätiön Osiksen tai Katuklinikan numeron. Tämä ei ole itsestäänselvyys, sillä luottamuksen puute sote-alan ammattilaisiin haittaa työtä mm. Ruotsissa ja Italiassa.

Suomen käyttötilaäänestys tyrmistyttää

Suomen eduskunta äänesti alkuvuodesta käyttötilakokeilua vastaan. Asia oli tapahtumassa hyvin tiedossa ja se sai hämmästelyä osakseen. Miten voi olla, että hyvinvointivaltio, joka tunnetaan tasa-arvosta ja sivistyksestä, ei kykene tarjoamaan turvallista tilaa huumeiden käytölle? Miksi hyvinvointivaltio ei hyödynnä käyttötiloja kustannustehokkaana tapana saada ihmiset palveluiden pariin? Nämä olivat kysymyksiä, joita minulle eri maiden edustajat paikan päällä esittivät.
Jopa Länsi-Afrikan Norsunluurannikolla tilanne on käännetty päälaelleen: rankaisujen sijaan mennään kohti dekriminalisaatiota ja keskitytään terveyteen ja inhimillisyyteen. Päättäjät ovat pystyneet tunnistamaan muutostarpeet ja tekemään ajanmukaisia päätöksiä. Poliittinen rohkeus on mahdollistanut päätöksiä, joiden tekeminen Suomessa tuntuu yhä vaikealta.

Dekriminalisointi osaksi EU-strategiaa

Komissio valmistelee parhaillaan EU:n huumepoliittista strategiaa vuosille 2026–2030. Strategian odotetaan painottavan nykyistä enemmän dekriminalisointia eli huumausaineiden käytön ja pienten määrien hallussapidon rikosoikeudellisen rangaistavuuden poistamista. Toivottavasti painopiste siirtyy terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tarjoamiseen: neuvontaan, hoitoon ja haittojen vähentämiseen. Tämä olisi selkeä askel kohti ihmisoikeuslähtöistä lähestymistapaa huumeongelmien käsittelyssä. Strategia valmistuu luultavasti vuoden 2025 loppuun mennessä ja sen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2026 alussa.
Haittoja vähentävä työ vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta sen toteuttaminen ei nykytilanteessa ole helppoa kolmannen sektorin toimijoihin kohdentuvien leikkausten takia. Yhteisesti jaettu huoli kansainvälisesti on haittoja vähentävän työn rahoituksen jatkuvuuden haasteet, rahoituksen sirpaleisuus, populismin nousu sekä poliittiset jännitteet, jotka jarruttavat edistysaskelia.

Euron sijoitus säästää useita euroja ja vähentää kärsimystä

Vaikuttava viesti vaatii sekä lukuja että tarinoita. Haittoja vähentävän työn kentältä on kerrottava, mitä vaikutuksia valvotuilla käyttötiloilla oikeasti on: ne vähentävät yliannostuksia ja kuolemia, lisäävät hyvinvointia, mahdollistavat hoitoon hakeutumisen ja maksavat itsensä takaisin tulevaisuudessa. Käyttötilat ovat reitti huumeongelmien ratkaisuun.
Valvotut käyttötilat ovat myös osa ihmisoikeusperustaista ja tutkimukseen perustuvaa työtä, jonka vaikutukset ulottuvat yksilöstä yhteiskuntaan. Niillä säästetään rahaa ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä.
Vain edistämällä ihmisoikeuslähtöistä ja oikeudenmukaisempaa päihdepolitiikkaa voimme rakentaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet hyvinvointiin, hoitoon ja ihmisarvoiseen elämään. Tämä myös edistää osaltaan yhteiskuntarauhaa ja tasapainoa.

Lisätietoja

Jenny Kaasinen-Wickman

suunnittelija

040 487 5093

Sähköposti