04.05.2021 | Yleinen
Tarja Virolainen
Kokemusasiantuntijoiden asema päihde- ja mielenterveystyössä vaihtelee
Ammatillisilla hierarkioilla ja valtasuhteilla on merkittävä vaikutus kokemusasiantuntijoiden aseman rakentumiseen päihde- ja mielenterveystyössä.
Lainsäädännöllisistä rajoitteista ja ammatillisista hierarkioista huolimatta kokemusasiantuntijuutta toiminnassaan käyttävissä työyhteisöissä on mahdollista luoda toimivia yhteistyön käytäntöjä ja työrakenteita. Tämä on keskeinen johtopäätös Kari Sorosen tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kokemusasiantuntijoiden positiota eli asemaa päihde- ja mielenterveystyössä.
Kokemusasiantuntijuuden asema Suomessa on vahvistunut, mutta kokemusasiantuntijuus ei ole vielä vakiintunut ammatillisen asiantuntijuuden rinnalle sosiaali- ja terveyspalvelujen työkäytännöissä.
Kari Sorosen Tietopuun tutkimussarjassa julkaistu artikkeli kuvaa kokemusasiantuntijoiden positioiden rakentumista ja positioita määrittäviä valtasuhteita päihde- ja mielenterveystyössä. Tutkimus perustuu kolmeen kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteiseen fokusryhmäkeskusteluun. Keskusteluihin osallistui 20 henkilöä.
Tutkimuksessa hahmottui kolme kokemusasiantuntijoiden asemaa määrittävää positiota.
Tutkimuksessa hahmottui kolme kokemusasiantuntijoiden asemaa määrittävää positiota: 1) kategoriset positiot, 2) epävarmuuden positiot ja 3) kumppanuuden positiot. Eri positioluokissa näkyivät erilaiset valtasuhteet kokemusasiantuntijoiden toiminnan määrittelyissä.
Kategoristen positioiden rakentumisessa korostuivat ammattilaisten positioon kuuluva valta toiminnan määrittelyssä, valtasuhteiden epätasapaino ja kokemusasiantuntijuuden rajoittuminen kokemustarinan kertojan rooliin.
Muiden muassa arvostuksen puute ja palkkioiden pienuus kokemusasiantuntijoiden haasteina.
Epävarmuuden positioon kuului ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden välisen rajanvedon pohdintaa ja ammattilaisten vallankäytön kyseenalaistamista. Kokemusasiantuntijoiden haasteita olivat muun muassa fyysisten toimitilojen ja koetun arvostuksen puute sekä palkkioiden pienuus tai palkkiojärjestelmän puuttuminen.
Kumppanuuden positioissa korostui kokemusasiantuntijoiden kyky kohdata, kuulla ja ymmärtää toipuvaa henkilöä. Kokemusasiantuntijoiden monipuolistunut työ loi edellytyksiä aidolle kumppanuudelle ammattilaisten kanssa.
Kokemusasiantuntijan tieto ja osaaminen ankkuroituivat koulutukseen.
Kokemusasiantuntijan tieto ja osaaminen ankkuroituivat koulutukseen. Koulutuksen myötä kokemusasiantuntijoiden tieto ja osaaminen otetaan käyttöön entistä vahvemmin päihde- ja mielenterveystyössä ammatillisen tiedon rinnalla.
Siirryttäessä kategorisista positioista kohti kumppanuuden positioita ammattilaisten näkökulmasta tapahtuu asenteiden muutos, joka mahdollistaa uudelleen asemoitumisen suhteessa kokemusasiantuntijoihin. Kokemusasiantuntijat saavuttavat yhteistyössä tasa-arvoisemman ja merkityksellisemmän aseman.
Kari Soronen: Arvioivan katseen alla vai aitoa yhteistyötä? Kokemusasiantuntijoiden positioiden rakentuminen päihde- ja mielenterveystyössä. Tietopuu: Tutkimussarja 1/2021.
Lisätietoa: Kari Soronen, tutkija, Lapin yliopisto, 045 1808 003, etunimi.sukunimi@ulapland.fi
Tykkää, jaa, kommentoi