Keskustelemalla syntyy tuloksia: naapurusto on meille kaikille yhteinen

Helsingin eri kaupunginosissa on järjestetty asukasiltoja asukkaiden omasta toiveesta. Illoissa on läsnä kaupungin, poliisin, asukasyhdistysten sekä alueella toimivien järjestöjen edustajia.

”Kuuntelemme ihmisten huolia ja mietimme yhdessä mitä voimme tehdä, että asioita saataisiin paremmalle tolalle. Ratkaisu alueelle voi olla lisätä roskiksia, lisätä hetkellisesti poliisipartiointia  tai järjestöjen vapaaehtoiset kiertävät keräämässä käyttöroskia. Asioiden muuttuminen voi viedä viikosta vuosiin”, kertoo Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnan vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi.

”Lisäämme ymmärrystä alueella työskentelevien, asuvien ja oleskelevien ihmisten kesken”, sanoo vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi

Valtakunnan mediat ovat uutisoineet ahkerasti muun muassa Sörkan tilanteesta sekä poliisin tehovalvontaiskuista, joissa huumeita käyttäviä ihmisiä on siirretty pois alueelta. Päihteiden julkinen käyttö on aiheuttanut närää ja taustalla on asiantuntijoiden mukaan yleensä pelkoa, ennakkoluuloja sekä tietämättömyyttä.

”Ihmisille voi esimerkiksi tulla yllätyksenä tieto siitä, että maasta löydetystä vahingossa pistäneestä neulasta ei ole virustartuntaa tullut Suomessa.”

Kyse on asenneilmapiiristä

”Mikään ei tule muuttumaan niin kauan, kun toiseutamme ihmisiä”, toteaa A-klinikkasäätiön kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Maso.

Kohtaava työ käsittää toimintaa Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Salossa. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi vapaaehtoistyötä, Katuklinikan sairaanhoitajien jalkautumista kaduilla tai maahanmuuttajanuorille suunnattua toimintaa. Dal Masolla on työnsä kautta jatkuva yhteys huumeita käyttävien ihmisten arkeen ja hän osallistuu aktiivisesti myös asukasiltoihin.

”Asukkaat pelkäävät käyttäjiä ja käyttäjät lähtökohtaisesti ajattelevat, että kaikki vihaavat heitä.”

Dal Maso on käynyt lukuisia kertoja juttelemassa päihteitä käyttävien ihmisten kanssa ja kerrannut järjestyssääntöjä: lasten leikkipaikoilla ei ole fiksua hengailla ja käyttöroskat kannattaa viedä roskikseen. Näin yleensä tapahtuukin, kun ihmisten kanssa keskustelee asiallisesti.

”Kohtaan välillä mystisiä odotuksia siitä, että tulisi joku taho ja hakisi nämä päihtyneet ihmiset pois näkyvistä. Kaupunki on julkinen tila ja yritämme löytää yhteiset säännöt, miten täällä tilassa eletään.”

Myös poliisi luottaa yhteisöllisyyden ja keskustelun voimaan.

”Siitä on etua, että naapurit tuntevat toisensa ja kantavat vastuuta asuinalueestaan. Asukkaiden fiilistä rauhoittaa aina se, kun kerromme yhteydenottokanavista sekä toimenpiteistä, joita voi tehdä”, sanoo Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnan vanhempi konstaapeli Kalle Mäkelä

A-klinikkasäätiön Kohtaavan työn tiimiläisiin otetaan yhteyttä asukkaiden, kaupungin tai poliisinkin toimesta, jos täytyy käydä tarkistamassa esimerkiksi jonkun tietyn alueen tilanne. Yhteydenpito ja konsultointi on eri osapuolten välillä jatkuvaa.

Helsingin poliisin ja päihdealan toimijoiden välille on perustettu tänä keväänä myös oma työryhmä, jonka tavoitteena on asuinalueiden viihtyvyyden ja turvallisuuden lisääminen pidemmällä aikavälillä.

”Pyrimme yhdessä rakentamaan naapurustotyön mallina, jota voitaisiin levittää muihinkin kaupunginosiin ja kaupunkeihin”, kertoi Helsingin poliisin komisario Katja Nissinen Helsingin Sanomien haastattelussa.