Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

19.12.2022 | Näkökulma

Tarja Virolainen

Järjestöjen päihdetyöstä kaivataan lisää tietoa hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden ja kuntien sote- ja sivistyspalvelujen työntekijät tuntevat huonosti päihdealan järjestöjä, ja yhteistyö niiden kanssa on vähäistä. Työntekijöiden vastauksista A-klinikkasäätiön kyselyyn nousee esille kolme hätkähdyttävää lukua.

Päihde ja riippuvuustyön osaaminen ja yhteistyön kehittämistarpeet -kysely selvitti, miten hyvin sote- ja sivistyspalvelujen työntekijät tuntevat oman alueensa päihde- ja riippuvuusalan järjestöjen toimintaa ja palveluita. Kyselyllä haluttiin selvittää myös sitä, miten työntekijöiden yhteistyö järjestöjen kanssa onnistuu. Vastaukset paljastavat sekä laajan tietämättömyyden että tiedontarpeen. 

12 % tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa

Sote- ja sivistyspalvelujen työntekijöistä vain 12 % tekee yhteistyötä omalla hyvinvointialueellaan toimivien päihdealan järjestöjen kanssa.  

Vastaavasti peräti 88 prosenttia hyvinvointialueiden työntekijöistä ei tee yhteistyötä järjestöjen kanssa. Myös tietous oman alueen päihdealan järjestöistä ja siitä, millaisissa asioissa järjestöt voisivat auttaa päihdeongelmasta kärsiviä asiakkaita, on heikkoa. Yhteistyötä voisi lisätä parempi tietämys tarjolla olevista toimintamuodoista. 

Ne, jotka tekevät yhteistyötä järjestöjen kanssa, kertovat yhteistyön sujuvan hyvin ja kokemus on, että yhteistyössä työskennellään yhteisellä asialla. Haasteiksi koetaan liian vähäinen yhteistyö ja tieto toiminnasta sekä joskus myös vastakkainasettelu järjestötoimijoiden ja viranomaisten tai julkisten palveluiden välillä.  

89 % toivoo palvelupolkujen kehittämistä 

Ammattilaisista jopa 89 % toivoo, että päihteistä ja riippuvuuksista haittoja kokevien asiakkaiden palvelupolkuja ja palveluohjausta kehitetään.  

Jotta kehittäminen onnistuu, hoitoa ja tukea tarjoavien tahojen yhteistyötä on vastaajien mukaan parannettava. Yli 80 % vastaajista myös kertoo tarvitsevansa lisätietoa siitä, millaisia palveluita eri toimijat tarjoavat päihteitä käyttäville ja riippuvuuksista haittoja kokeville asiakkaille.  

Lisätietoa toivotaan esimerkiksi järjestöjen toimintamalleista ja laajemminkin niiden toiminta-ajatuksesta. Erityisen tärkeänä pidetään ajantasaisen tiedon saamista, minkä takaisivat esimerkiksi säännölliset tapaamiset järjestöjen edustajien kanssa, nykyistä verkostomaisempi yhteistyö sekä yhteistyöprosessin hiominen sujuvaksi pääyhteistyökumppaneiden kanssa.  

76 % kaipaa selkeämpiä jatkohoidon ohjeita 

Nykyistä selkeämpiä ohjeita asiakkaan jatkohoitoon tai tuen piiriin ohjaamiseen toivoo 76 % kuntien ja hyvinvointialueiden sote- ja sivistysalan ammattilaisista.  

Epätietoisuus palvelutarjonnasta on suurta, eikä siitä ole riittävästi tietoa, mitä eri palveluissa tarjotaan ja keneen pitäisi milloinkin olla yhteydessä. Moni toivookin alueen selkeän toimijakartan muodostamista, jotta tiedot myös kaikista järjestötoimijoista löytyisivät yhdestä paikasta. 

Kollegojen tieto ja osaaminen ovat kysyttyjä, kun jatkohoitoon ohjaamisesta ei löydy muuten tietoa. 66 % kertoo voivansa kysyä tarvittaessa neuvoa ohjaamisesta ja hoidosta joltakulta toiselta työyhteisössään. Tämä on osittain niin sanottua hiljaista tietoa, jota ei ole kirjattu mihinkään, ja joka katoaa yhteisöstä esimerkiksi eläköitymisten ja työpaikkavaihdosten yhteydessä. 

Lisätietoa

Tiedot on koottu A-klinikkasäätiön Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminnan Päihde- ja riippuvuustyön osaaminen ja yhteistyön kehittämistarpeet -kyselyn tuloksista. Kyselyä toteutetaan kunnissa ja hyvinvointialueilla ja se on kohdennettu sote- ja sivistysalan työntekijöille. Kyselyn tarkoituksena on ollut tarjota tietoa alueelliseen kehittämistoimintaan, päihdetyön osaamisen vahvistamiseen sekä valtakunnallisen tason päihdetyön tilan arviointiin. Laajempi raportti tuloksista tullaan julkaisemaan vuoden 2023 aikana.