Asumisneuvonta on turvattava kaikille

Koronakriisin vaikutukset talouteen ovat kiistattomat, ja asunnottomuus tulee todennäköisesti lisääntymään. Moni on jo tilanteessa, ettei enää selviä vuokranmaksuista ja asumiskustannuksista, koska esimerkiksi työpaikka tai oma yritys on voinut mennä alta. Vuokranmaksuihin tulee häiriöitä, ihmiset velkaantuvat, häätömäärät kasvavat ja ihmisiä jää asunnottomiksi. Tilanne voi olla monelle uusi eivätkä he tiedä, mistä lähteä hakemaan apua. Asumis- ja velkaneuvonnan tarve näkyy järjestöjen kasvavissa kävijämäärissä. 

Asumisneuvontaa ollaan lakisääteistämässä pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Tämän pitäisi varmistaa, että palvelu on tarjolla kaikille. Asunnottomien yön toimijoiden huolena kuitenkin on, että hallitusohjelman lupauksista huolimatta kuntien sitoutuneisuus ja resurssit eivät ole riittäviä.

Asunnottomat eivät ole poliittisessa päätöksenteossa ykkösinä

Asunnottomat eivät ole poliittisessa päätöksenteossa ykkösinä, kun kunnat käyttävät vähiä rahojaan. Kunnilta ei enää vaadita edes aiesopimuksia. Ihmiset joutuvat jonottamaan kunnallisiin palveluihin pitkään ja tilanteet kärjistyvät. 

”Kuntien sosiaalitoimen, järjestöjen ja vuokranantajien välinen yhteistyö on avainasemassa, jotta kaikki erilaisiin asumisen haasteisiin tukea tarvitsevat saisivat apua. Järjestöjen tekemässä asumisneuvontatyössä tunnetaan hyvin omat kohderyhmät ja neuvonta saadaan kohdistettua juurin kyseisen erityisryhmän tarpeita vastaavaksi. Meillä on enenevässä määrin väliinputoajia, joiden tilannetta täytyy selvittää kokonaisvaltaisesti. Järjestöjen tekemässä työssä kohtaamiskertoja ei rajata. Luottamuksellisen kontaktin rakentamista ei voida tehdä pelkästään virka-aikana”, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Vuonna 2017 voimaantulleet Kelan linjaukset toimeentulotuesta ja asumisen tuesta heijastuvat yhä ihmisten selviytymiseen arjessa. Koronakriisi on nyt tuonut vahvemmin esiin ihmisiä, jotka jäävät tukien ja avun ulkopuolelle.

Myös yrittäjätaustaiset ja matalapalkkaiset työssäkävijät ovat joutuneet asunnottomiksi, kun tulot eivät riitä edes perustarpeisiin.

Esimerkiksi Kelan kriteerien mukaan liian kalliissa vuokra-asunoissa asuvat toimeentulotuen asiakkaat joutuvat usein kierteeseen, kun toimeentulotuki on liian pieni asunnon säilyttämiseksi, halvempaa vuokra-asuntoa on varsinkin pääkaupunkiseudulta vaikea löytää ja ihminen on vaarassa velkaantua kattaakseen asumisen kuluja. Myös yrittäjätaustaiset ja matalapalkkaiset työssäkävijät ovat joutuneet asunnottomiksi, kun tulot eivät riitä edes perustarpeisiin ja talous romahtaa.

Häpeä ja masennus liittyvät usein asunnottomuuteen ja velkaantumiseen. Ne heijastuvat läheisten hyvinvointiin, apua ei haeta ajoissa ja ongelmat syvenevät.

Nuorten velkaantumisen taustalla voi olla myös raha-asioiden hallintaan tarvittavien tietojen ja taitojen puute. Luottotietojen menetys ja erityisesti vuokravelka vaikeuttavat asunnon saantia.

”On tärkeää puuttua ajoissa talousvaikeuksiin ja velkaongelmiin. Vuokranmaksuviiveiden tai yhdenkin vuokrarästin taustalta voi paljastua velkakierre. Vuokralaisen tulisi saada talousohjausta ja opastusta velkaneuvontaan hyvin matalalla kynnyksellä. Näin hän voi välttyä vuokraveloilta, ehkä häätöprosessilta ja jopa luottotietomerkinnöiltä”, sanoo Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila.

Koronakriisi toi myös nähtäväksi, että heikossa asemassa olevat ihmiset, joilla ei ole digitaitoja ja/tai tarvittavia välineitä asioiden hoitamiseen, jäivät palveluiden ulkopuolelle ja ongelmat kasautuvat nopeasti.

Asunnottomien yön toimijat muistuttavat, että ihmiset tarvitsevat mahdollisuuden tukeen etäpalveluiden käyttöönotossa ja myös mahdollisuuden henkilökohtaiseen palveluun. Lisäksi asumisneuvonnan lakisääteistämisen suunnittelussa on otettava monikielisyys huomioon.

Asumisneuvonta ennaltaehkäisee asunnottomuutta ja asumisen kriisiytymistä

Asumisneuvonta ennaltaehkäisee asunnottomuutta ja asumisen kriisiytymistä. Hyödyt kertaantuvat niin asumisneuvontaa saavalle, vuokranantajalle kuin julkisiin peruspalveluihin.

Oikea-aikaisella asumisneuvonnalla voidaan vahvistaa asumisen taitoja ja turvata asumisen sujuvuutta. Asumisneuvonnasta saatu kokonaisvaltainen apu vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Toiminta on taloudellisesti niin tehokasta, että siihen kannattaa panostaa. 

Asunnottomien yön toimijat haluavat muistuttaa, että asunto on perusoikeus eikä sen puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa.

Asunnottomuuteen liittyy rakenteellisia syitä, joista selkein on asuntomarkkinatilanne ja erityisesti pula kohtuuhintaisista asunnoista. Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 4600 asunnotonta. Yli puolet Suomen asunnottomista oli pääkaupunkiseudulla.

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 264 koditonta perhettä, joissa oli 275 lasta.

Nuorten, alle 25-vuotiaiden määrä oli 850 henkilöä. Asunnottomia naisia oli 1 190. Maahanmuuttajataustaisia asunnottomia oli 1 100. Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 264 koditonta perhettä, joissa oli 275 lasta.

Suomessa asunnottomuus ei juurikaan näy katukuvassa eikä numeroina tilastoissa. Osaltaan tämä johtuu siitä, että liki 70 % asunnottomista on niin sanottuja piiloasunnottomia eli he nukkuvat tuttavien tai sukulaisten luona. Ulkona nukkuvat asunnottomat hakeutuvat tyypillisesti piiloon katseilta esimerkiksi metsiin, rappukäytäviin, avoimiin liiketiloihin tai ensisuojiin.

Kannanoton allekirjoittavat seuraavat tahot:
– Vailla vakinaista asuntoa ry 
– Y-Säätiö  
– Diakonissalaitos 
– Diakonissalaitos, Hoiva
– Suomen Diakoniaopisto, Sovinnon toimintakeskus
– Sininauhasäätiö 
– Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 
– EPT Verkosto/Ehyt ry
– A-klinikkasäätiö
– Kriminaalihuollon tukisäätiö
– Kotipolku, Nuorten turvatalot, 
– Suomen Punainen Risti
– Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr
– Koala-projekti, Mielenterveysyhdistys Etappi ry  
– Moniheliry/Katto-toiminta
– Tukikohta ry 
– Iso Numero
– HOPE Worldwide Suomi ry
– Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry  
– Emmaus Helsinki ry
– NEA-hanke  
– Suomen Romanifoorumi ry 
– Keravan Hannu ja Kerttu ry 
– Hiisi Home 
– Mielenterveyden keskusliitto 
– Helsingin Klubitalo Eskot ry 
– Jyry ry 
– Kunnon Elämä ry 
– Usva-hanke/Exit ry 
– Sisäilmakodittomat/Sisäilmalupaustiimi
 

Lisätietoja kansalaisliikkeen puolesta:
Sanna Tiivola 
Toiminnanjohtaja 
Vailla vakinaista asuntoa ry 
Puh. 050 407 9702 
[email protected]

Erja Morottaja 
Viestintä
Vailla vakinaista asuntoa ry 
Puh. 044 773 4700 
[email protected]