15.11.2023 | Näkökulma
A niin kuin addiktio -podcast: ”Addiktioon paetaan joskus traumaa, joskus ahtaalle ajavaa arkea”
Riippuvuudet lisääntyvät, koska ihmiset jäävät yhteiskunnan kovien vaatimusten keskellä yksin, kokevat kirjailija Ville Verkkapuro ja A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki A niin kuin addiktio -podcastsarjan aloitusjaksossa.
“He olivat ehkä liian herkkiä tähän maailmaan”, sanoo kirjailija Ville Verkkapuro, joka kasvoi aikuiseksi katsellen läheistensä juomista. Verkkapuro keskustelee riippuvuussairauksista A-Klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhkin kanssa A niin kuin addiktio -podcastsarjan aloitusjaksossa. A-klinikkasäätiön podcastissa toimittaja Asta Leppä etsii vieraidensa kanssa syitä ja ratkaisuja addiktioihin.
Verkkapuron perheessä juomiseen ei liittynyt väkivaltaa, mutta turvattomuuden tunne sai pojan tarkkailemaan ympäröivää ilmapiiriä. “Minulle kehittyi tarkka psykologinen silmä, ja aion hyödyntää sitä nyt johonkin hyvään,” Verkkapuro sanoo.
Hän on kirjoittanut lapsuudestaan alkoholisti-isän varjossa esikoisteoksessaan Pete.
“Kanadalainen lääkäri Gabor Maté kirjoittaa, että ennen vanhaan herkät ihmiset olivat shamaaneja, mutta nykyään herkät ihmiset joutuvat häpeämään itseään. Herkkyys on asia, mistä olen tosi ylpeä. Haluan olla myös avoin, ja esimerkiksi juuri riippuvuuksista pitää puhua häpeämättä”, Verkkapuro sanoo.
Vaikka Verkkapuro sai ympäriltään esimerkin, jossa maailmaa paettiin humalaan, omia ongelmiaan hän käsittelee luovin keinoin, musiikin teolla tai kirjoittamalla. Miksi jotkut sitten helpottavat oloaan juomalla tai käyttämällä huumeita – ja jäävät niihin koukkuun?
“Niin, mitä pelätään, kun pelätään elämää, ja minkä takia tulee tarve mennä pakoon”, miettii A-Klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki.
Jos taustalla on ylisukupolvista päihteiden käyttöä, väkivaltaa tai muita vaikeita asioita, alkoholi tai huumeet voivat tarjota ensimmäistä kertaa paikan, jossa on hyvä olla. “Addiktio voi olla rakastetuksi tulemisen tarvetta, niin kuin olen kuullut sanottavan”, Jouhki sanoo.
Eskapimista addiktioon
Mutta aina ei ole kysymys traumasta, jota halutaan paeta. Jouhkin mukaan addiktioon voi johdattaa myös eskapismi, todellisuuspako arjesta. Nykyelämässä on paljon stressin lähteitä, joista moni haluaa hetkeksi eroon hakemalla mielihyvää eri tavoin.
“Addiktiosta voi olla kyse, jos mielihyvähakuisesta käyttäytymisestä tulee tunteiden säätelykeino, johon ihminen toistuvasti palaa, vaikka se on alkanut aiheuttaa haittaa. Esimerkiksi juoksu voi olla hyvä tapa käsitellä stressiä, mutta jos se on ensimmäinen asia jota aamulla ajattelee, eikä ole toimintakykyinen ilman lenkkiä, niin silloin ollaan varmaan addiktiivisen käyttäytymisen puolella “, Jouhki sanoo.
Vaikka varsinaisen riippuvuusdiagnoosin voi saada vain tautiluokituksiin kuuluvista asioista kuten päihteiden käyttämisestä, rahapelaamisesta tai digipelaamisesta, voi ihminen tunnetusti koukuttua myös sosiaaliseen mediaan, treenaamiseen, plastiikkakirurgiaan… Syitä riippuvuuskäyttäytymisen kasvulle voi etsiä ympäröivästä yhteiskunnasta.
Kaikkialle tunkeutuva markkinatalous ajaa aika ahtaalle, meidän pitää olla yhä nopeampia, yhä tehokkaampia. Samaan aikaan ihminen on irtaantunut yhteisöistä. Kirkolla ei ole enää samaa roolia, ja monet paikallisyhdistykset ovat korvautuneet digitaalisilla.
“Päihteet ja alkoholi liittyy usein sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kyllä me koko ajan kaivataan sitä kylää, yhteisöä, sitä lämpöä, turvaa. Se on suunnaton tarve”, Ville Verkkapuro sanoo.
“Niin, ihminen on jäänyt aika yksin maailman kaikkien virtausten ja päätösten ja muiden armoille. Tätä taustaa vasten ei ole ihmeellistä, että me puhumme yhä enemmän addiktioista”, Jouhki arvioi
Jouhkin mielestä etenkin teknologia on yksi, joka lisää yhteiskunnan tempoa kaikilla tavoilla. Sen lisäksi että mobiililaitteet tarjoavat dopamiinipurskauksia ja nopeaa mielihyvää, ne yllyttävät vertailemaan muihin.
“Teknologia lietsoo pärjäämisen ja voittamisen kulttuuria, ja meidän täytyisi pystyä todella kovaan itseregulaatioon, jotta me pysytään terveinä tässä ympäristössä.”
Mikä on suojannut Ville Verkkapuroa addiktoitumasta päihteisiin? Entä miten sosioekonominen näkyy riippuvuussairauksissa? Kuuntele A niin kuin addiktio -podcastin avausjakso “Ehkä läheiseni joivat siksi, että olivat liian herkkiä tähän maailmaan”.
A niin kuin addiktio -podcastsarjan jaksot
- “Ehkä läheiseni joivat siksi, että olivat liian herkkiä tähän maailmaan”
Kirjailija Ville Verkkapuro ja A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki pohtivat, mistä addiktiot syntyvät. - “Valehtelin kaikesta, että pääsin pelaamaan”
Timpuri, vertaisohjaaja Jouko Vidgren ja A-klinikkasäätiön tutkija Emmi Kauppila miettivät, miten vastustaa uhkapelaamisen kutsua koko ajan pelillistyvässä maailmassa. - “Treenaamista ihannoidaan, joten sen pakonomaisuutta ei aina huomata”’
Entinen potkunyrkkeilyn maailmanmestari, personal trainer Elmeri Rantalainen ja A-klinikkasäätiön tutkimus- ja kehitysyksikön päällikkö Jukka Koskelo miettivät, mistä löytää kehotyytyväisyyttä ulkonäkökeskeisessä maailmassa. - “Tuntuu, ettei minulla ole oikeutta tunteisiin, joita läheisteni juominen herättää”
Äidin, veljen ja hyvän ystävän alkoholismin varjossa kasvanut Aleksandra ja A-klinikkasäätiön tutkija Janne Takala keskustelevat riippuvuussairaan läheisen tuskaisesta osasta. - “Koulupsykologin mukaan minulla oli itsetuhoisia ajatuksia, mutta en saanut apua”
Somevaikuttaja Hanna Tikander ja A-klinikkasäätiön kehittämispäällikkö Tiina Saarinen pohtivat, onko riippuvuuksien hoito asianmukaisella tolalla.
Tykkää, jaa