A niin kuin addiktio -podcast: “Peliriippuvuuteen liittyy häpeää sekä riippuvuudesta että raha-asioiden sotkemisesta”

Marketin hedelmäpelit veivät timpuri Jouko Vidgrenin vuosiksi riippuvuuteen. Vasta puolison sanat saivat hänet hakemaan apua Peliklinikalta.

“Pahimmillaanhan en miettinyt mitään muuta kuin pelaamista. Mieli oli kuin Lontoon sumussa, yritin vain miettiä miten saisi kaiken ratkaistua. Elämästä puuttui kokonaan toivo”, timpuri ja vertaisohjaaja Jouko Vidgren sanoo.

Vidgren keskustelee peliriippuvuudesta A-klinikkasäätiön tutkijan Emmi Kauppilan kanssa A niin kuin addiktio -podcastissa. A-klinikkasäätiön sarjassa toimittaja Asta Leppä etsii vieraidensa kanssa syitä ja ratkaisuja addiktioihin.

Rahapeliriippuvuudesta kärsii noin 1,4 prosenttia eli noin 52 000 suomalaista. Ongelmapelaajia on paljon enemmän. “Rahapelit ovat arjessamme läsnä kaikkialla. Peliautomaatteja on kaupoissa ja kioskeilla, ja pelaamista mainostetaan telkkarissa, somessa ja urheilun parissa”, Kauppila sanoo. “On paljon tutkimusnäyttöä siitä, että mitä enemmän pelejä on saatavilla, niin sitä enemmän on pelaamista ja sitä myöten myös peliongelmia.”

Jouko Vidgrenin ensikosketuksen pelaamiseen houkuttelevuuteen tarjosivat marketin hedelmäpelit. “Lisäksi pelasin Veikkauksen nettipelejä, mitä siihen aikaan oli. Luojan kiitos en ennättänyt nettikasinoille.”

Vähitellen pelaaminen alkoi hallita koko elämää. Alkoi jatkuva valehtelu. “Valehtelin kaikesta, niin raha-asioista kuin siitä minne menin ja missä viivyin useamman tunnin. Kotiin piti ehtiä ennen kuin kukaan muu näkee perintäkirjeitä.”

Rahapeliriippuvuudessa on kaksoisstigma

Häpeä estää usein hakemasta apua. “Rahapeliongelmaan liittyy kaksinkertainen stigma: on se riippuvuusongelma ja usein velkaongelma – eli ei ole käyttänyt rahaa viisaasti”, Emmi Kauppila sanoo.

Jouko Vidgren tietää itse miten vaikeaa avun hakeminen on. “Häpeä ja syyllisyys ovat aivan hirveitä, me koetaan olevamme epäkelpoja ihmisiä, jotka ovat pilanneet oman ja muiden elämän. Monelle tulee itsetuhoisia ajatuksia jossakin vaiheessa, niin minullekin.”

Moni pelaaja yrittää sinnitellä ja siirtää avun hakemista myös siksi, että yrittää vielä kerran voittaa ison summan ja selvittää oman tilanteensa. Myös Vidgren siirsi avun hakemista viisi vuotta.

“Tutkimusten perusteella tiedetään, että eri alueilla rahapeliongelman hoitoon on palveluita saatavilla, mutta palveluiden saavutettavuudessa on tosi paljon vielä parantamisen varaa”, Kauppila sanoo.

Vidgren sai apua vuonna 2010 pääkaupunkiseudulle perustetulta Peliklinikalta.
“Olisi tärkeää, että ihmiset pääsisivät matalalla kynnyksellä puhumaan asioista. Sain poliklinikalta vuoden avoterapian, mikä pelasti minut.”

Talouden saaminen tasapainoon vei pitkään. Vidgren oli viisi vuotta velkajärjestelyssä.
“Onneksi minun aikanani ei mahdollisuutta pelata ulkomaisilla nettikasinoilla. Jos jotain, niin niitä pitäisi säädellä”, Vidgren sanoo.

Emmi Kauppilan mukaan ennaltaehkäisy on tärkeintä: “Markkinointia pitää rajoittaa, ja jos markkinointirajoituksia rikotaan, siitä täytyy seurata tuntuvat rangaistukset.”

Nykyisin Jouko Vidgren vetää itse vertaistukiryhmiä. Hänestä on tärkeää tehdä aina selväksi, että rahapeliriippuvuudessa on kyse sairaudesta, josta voi toipua. ”Pitää valaa toivoa ja osata kertoa, mikä se tie eteenpäin on.”

Hän vertaa peliriippuvuuttaan alkoholismiin. “Minä olen peliriippuvainen loppuikäni. Ihmisen mieli on siitä jännä, että se taistelee muutosta vastaan. Minä aloitin 2010 ja enkä ole valmis vieläkään. Mutta pelit on nyt kyllä pelattu, sen tiedän. “

Mikä ajoi Joukon peliriippuvuuteen? Entä miten lasten digipelit rinnastuvat rahapelaamiseen? Kuuntele A niin kuin addiktio -podcastin jakso “Valehtelin kaikesta, että pääsin pelaamaan”.

Please accept statistics, marketing cookies to watch this video.

A niin kuin ad­dik­tio -pod­cast­sar­jan jak­sot

1. “Ehkä läheiseni joivat siksi, että olivat liian herkkiä tähän maailmaan”
   Kirjailija Ville Verkkapuro ja A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki pohtivat, mistä addiktiot syntyvät.
2. “Valehtelin kaikesta, että pääsin pelaamaan”
   Timpuri, vertaisohjaaja Jouko Vidgren ja A-klinikkasäätiön tutkija Emmi Kauppila miettivät, miten vastustaa uhkapelaamisen kutsua koko ajan pelillistyvässä maailmassa.
3. “Treenaamista ihannoidaan, joten sen pakonomaisuutta ei aina huomata”’
   Entinen potkunyrkkeilyn maailmanmestari, personal trainer Elmeri Rantalainen ja A-klinikkasäätiön tutkimus- ja kehitysyksikön päällikkö Jukka Koskelo miettivät, mistä löytää kehotyytyväisyyttä ulkonäkökeskeisessä maailmassa.
4. “Tuntuu, ettei minulla ole oikeutta tunteisiin, joita läheisteni juominen herättää”
   Äidin, veljen ja hyvän ystävän alkoholismin varjossa kasvanut Aleksandra ja A-klinikkasäätiön tutkija Janne Takala keskustelevat riippuvuussairaan läheisen tuskaisesta osasta.
5. “Koulupsykologin mukaan minulla oli itsetuhoisia ajatuksia, mutta en saanut apua”
   Somevaikuttaja Hanna Tikander ja A-klinikkasäätiön kehittämispäällikkö Tiina Saarinen pohtivat, onko riippuvuuksien hoito asianmukaisella tolalla.