Mielenterveys- ja päihdeyhdistyksissä nähdään sosiaaliturvan heikennysten vakavat seuraukset  

Viime vuosina pienituloisten arkea ovat kiristäneet samanaikaisesti elinkustannusten nousu ja sosiaaliturvaan tehdyt muutokset. Esimerkiksi yleiseen asumistukeen tehtiin useita muutoksia vuonna 2024 (lähde: Kela: Yleinen asumistuki pienenee vuonna 2024, ja sen maksaminen omistusasuntoihin päättyy vuonna 2025). Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin vuoden 2025 alusta: perusterveydenhuollon maksut nousivat 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksut peräti 45 prosentilla (lähde: STM: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärät nousevat vuoden 2025 alusta). Huolta onkin herättänyt se, että maksut voivat nostaa apua tarvitsevien kynnystä hakeutua tarvitsemiinsa palveluihin. Viranomaisarvioissa vaikutusten on todettu kohdistuvan voimakkaimmin jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin, erityisesti pienituloisiin ja paljon palveluja käyttäviin henkilöihin (lähde: STM: Vuosien 2024 ja 2025 toimeentuloturva- ja sosiaali- ja terveyspalvelu lainsäädännön muutosten yhteisvaikutukset eri ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen).

Päihde-, mielenterveys- ja rikosseuraamusyhdistysten johdolle syksyllä 2025 tekemämme kyselyn mukaan sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset näkyvät jo yhdistysten arjessa. Vastaajien mukaan toimintaan osallistuvien ihmisten tilanteessa korostuvat ruoka-avun tarve ja ruoasta tinkiminen, vaikeus selvitä yllättävistä menoista sekä velkaantuminen ja lisääntynyt ahdistus. 

Myös huoli toimintaan osallistuvien hyvinvoinnista kasvaa. Kyselyssämme peräti 82 % vastaajista arvioi, että yhdistysten toimintaan osallistuvien ihmisten hyvinvointi heikkenee seuraavan viiden vuoden aikana. Vuoden 2016 Järjestökyselyssä näin arvioi 17 % vastaajista (lähde: AKLS: Mielenterveys- ja päihdeyhdistysten näkemykset tulevaisuudestaan aiempaa kielteisempiä). Kun hyvinvoinnin heikkenemistä ennakoidaan näin laajasti, havainto on syytä huomioida, kun tarkastellaan elinkustannusten nousun ja sosiaaliturvan heikennysten yhtäaikaisia vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. 

Elinkustannukset nousseet ja tuet pienentyneet 

Vastaajien mukaan toimintaan osallistuvien ihmisten toimeentulo on heikentynyt monin tavoin (kuvio 1). Useimmin taloutta heikentäväksi tekijäksi arvioitiin elämisen kulujen nousu suhteessa saatuihin etuuksiin: 65 % vastaajista arvioi sen vaikuttaneen osallistujien taloudelliseen tilanteeseen paljon.  

Lähes puolet (46 %) vastaajista arvioi asumiseen saatavien tukien pienentymisen tai loppumisen vaikutukset suuriksi. Työttömyyteen ja työnteon kannustimiin liittyvistä muutoksista työttömyysturvan heikentymisen arvioi vaikuttaneen paljon 43 % ja osa-aikatyön kannattavuuden heikentymisen 39 % vastaajista. Lähes yhtä suuri osuus arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen nousun ja lääkekulujen kasvun kiristäneen osallistujien toimeentuloa merkittävällä tavalla.  

Kuvio 1. Sosiaaliturvaleikkausten ja maksujen korotusten vaikutukset toimintaan osallistuvien taloudelliseen tilanteeseen. 

Toimintaan osallistuvien omat kokemukset ovat linjassa yhdistysten havaintojen kanssa. MIPA 2.0 -hankkeessa keväällä 2025 toteuttamassamme, mielenterveys- ja päihdejärjestöjen toimintaan osallistuville suunnatussa kyselyssä vastaajat raportoivat toimeentulon kiristyneen elinkustannusten noustessa ja lääkekulujen sekä palvelumaksujen viedessä aiempaa suuremman osan tuloista [5]. Vastauksissa nousivat esiin myös ruoka-avun tarve ja huoli arjen perustarpeiden riittävyydestä: moni kertoi turvautuneensa ruoka-apuun, ja lähes joka toinen kertoi pelänneensä ruoan loppuvan ennen kuin on varaa ostaa lisää. 

Talentian, Kirkkohallituksen ja SOSTEn syksyllä 2024 toteuttamassa kyselyssä sosiaalialan, diakonian ja sote-järjestöjen työntekijät kuvaavat samanlaista kehitystä: taloudellinen niukkuus lisää avuntarvetta ja kasautuu jo valmiiksi tiukassa tilanteessa oleville. Toimeentulo-ongelmat liitettiin erityisesti asumistukeen kohdistuneisiin leikkauksiin. Asumisen rinnalla esiin nousivat ruoka ja lääkkeet. Arjessa tämä voi tarkoittaa vuokrarästejä, häätöuhkaa tai pakkomuuttoa sekä tilanteita, joissa on pakko valita, maksaako vuokran vai ostaako lääkkeet. 

Sosiaaliturvaleikkaukset heikentäneet hyvinvointia, toimeentuloa ja tulevaisuususkoa 

Kaikkia leikkausten ja maksujen korotusten vaikutuksia ei kyselyn toteuttamishetkellä ollut vielä ehditty nähdä, mutta vastaajien arviot tilanteen kehityksestä ovat huolestuttavia. Kysyimme vastaajilta, mitkä olivat heidän arvionsa mukaan viisi keskeisintä sosiaaliturvaleikkausten ja maksujen korotusten vaikutusta toimintaan osallistuvien ihmisten elämään. Vastaajat valitsivat tärkeimmät vaikutukset valmiista listasta (kuvio 2). 

Kuvio 2. Vastaajien mielestä viisi keskeisintä sosiaaliturvaleikkausten ja maksujen korotusten vaikutusta toimintaan osallistuvien ihmisten elämään. 

Yleisimmin valittu vaikutus oli psyykkisen kuormituksen kasvu: 88 % vastaajista nosti esiin huolen, ahdistuksen ja stressin lisääntymisen. Toiseksi yleisimmin valittiin vaihtoehto ”luottamus tulevaisuuteen heikentynyt”, jonka valitsi 62 prosenttia vastaajista. Kuormitus näkyi myös arjen perusasioissa. Edellä mainittujen lisäksi viiden keskeisimmän vaikutuksen joukkoon valittiin useimmin ruoka-avun tarve (51 %), vaikeus selvitä yllättävistä menoista (46 %) sekä ylivelkaantuminen ja maksuvaikeudet (43 %) ja ruoasta tinkiminen (43 %). 

Kyselyssämme (kuvio 2) korostuivat myös asumiseen liittyvät vaikutukset: reilu kolmannes (38 %) vastaajista valitsi pakkomuuton edullisempaan asuntoon ja neljännes (25 %) vuokrarästit sekä häädöt keskeisimmiksi vaikutuksiksi. Lisäksi kolmannes (35 %) vastaajista valitsi viiden keskeisimmän vaikutuksen joukkoon vaihtoehdon ”päihteiden käyttö lisääntynyt”. Tämä täydentää kuvaa kuormituksen kasautumisesta ja siitä, että talouspaineet ja epävarmuus voivat näkyä myös päihteiden käytössä. 

Kun liikkumavaraa perusmenoissa on vähän, pienetkin yllättävät kulut voivat horjuttaa toimeentuloa merkittävästi. Tällä hetkellä mielenterveys- ja päihdeyhdistyksissä nähdään se, että leikkauspolitiikka tarkoittaa monen osallistujan kohdalla sitä, että arjessa joudutaan priorisoimaan kuluja kohtuuttomalla tavalla: miettimään esimerkiksi sitä, onko varaa ruokaan, asumiseen tai terveyden kannalta välttämättömiin lääkkeisiin tai palveluihin. 

Aineistona MIPA 2.0 -järjestökysely

Tulokset perustuvat A-klinikkasäätiön koordinoiman Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA 2.0) toteuttamaan kyselyyn. Aineisto kerättiin vuonna 2025 loka- ja marraskuun aikana. Kyselyyn vastasi toiminnanjohtaja, hallituksen puheenjohtaja tai muu yhteyshenkilö 147 päihde-, mielenterveys- tai rikosseuraamusalojen yhdistyksestä.  

Kirjoittajat: Taina Heinonen, Sari Jurvansuu ja Jouni Tourunen / Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (MIPA 2.0)   

Lähteet 

Heinonen, T., Jurvansuu, S. & Tourunen, J. (2025): Mielenterveys- ja päihdejärjestöjen toimintaan osallistuvien hyvinvointi, toimeentulo ja palvelujen käyttö. MIPA 2.0 -tutkimusohjelman kyselytutkimuksen perusraportti. A-klinikkasäätiö.  

Jurvansuu, S., Heinonen, T. & Tourunen, J. (2026) Mielenterveys- ja päihdeyhdistysten näkemykset tulevaisuudestaan aiempaa kielteisempiä. A-klinikkasäätiö. Verkkoartikkeli. 

Kela (2023): Yleinen asumistuki pienenee vuonna 2024, ja sen maksaminen omistusasuntoihin päättyy vuonna 2025. Tiedote. Julkaisuajankohta 13.12.2023. 

Soste ry, Talentia ry & Suomen evankelisluterilainen kirkko (2024): Sosiaali- ja terveysjärjestöjen, sosiaalialan työntekijöiden ja diakoniatyöntekijöiden kokemukset ihmisten ajankohtaisista toimeentulovaikeuksista. Tulosyhteenvetoraportti. 

STM (2024): Vuosien 2024 ja 2025 toimeentuloturva- ja sosiaali- ja terveyspalvelu lainsäädännön muutosten yhteisvaikutukset eri ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Arviointimuistio. Julkaisuajankohta 23.9.2024. 

STM (2024): Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärät nousevat vuoden 2025 alusta. Tiedote. Julkaisuajankohta 3.10.2024.