Opinnäytetyö: Apua yhdeltä luukulta – palvelumallinnus päihteitä käyttävien nuorten tueksi

Millaisia yhdyspintoja ja yhteistyörakenteita tarvitaan, jotta palvelut olisivat oikea-aikaisia, saavutettavia ja paremmin koordinoituja? Entä millainen olisi monialainen palveluekosysteemi, joka toimisi niin, ettei nuori putoa palveluiden ulkopuolelle ja jossa hänen äänensä tulee aidosti kuulluksi?

Kirsi-Marja Salmisen opinnäytetyön lähtökohtana olivat A-klinikkasäätiön ”Yksikin kuolema on liikaa” -hankkeessa kerätyt nuorten ja työntekijöiden näkemykset päihteitä käyttäville nuorille suunnatun matalan kynnyksen palvelun tarpeista. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää matalan kynnyksen yhden luukun toimintaperiaatteen mallinnus, joka kokoaa keskeiset tukipalvelut nuorten tarpeiden mukaiseksi kokonaisuudeksi ja ehkäisee palvelujen väliin putoamista. Kehittämistyön taustalla olivat nuorten lisääntyneet huumeiden käyttö ja huumekuolemat sekä nuorten päihdehoidon saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvät haasteet.

Ekososiaalinen työtapa osaksi nuorten palvelurakenteita

Opinnäytetyössä tunnistettiin nuorten ja ammattilaisten kokemusten yhtäläisyyksiä, eroavaisuuksia ja palveluprosessien solmukohtia. Mallinnuksen rakentaminen kytkettiin ekososiaalisen työn, kestävän kaupunkiyhteisön ja monialaisen palveluekosysteemin periaatteisiin, jotka korostavat nuorten osallisuutta sekä toiminnan yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kestävyyttä. Opinnäytetyön tuloksena muodostui kokonaiskuva monialaisesta palveluekosysteemistä, joka tukee nuorten yhdenvertaista pääsyä palveluihin ja vahvistaa palvelujen koordinaatiota.

Monialainen yhteistyö toiminnan perustana

Yhden luukun palvelun perustana toimisi julkisten palvelujen, kolmannen sektorin eri toimijoiden ja seurakunnan yhteistyö. Palvelua organisoivat tahot järjestäisivät toiminnalle tilat ja palveluverkoston ammattiosaamisen yhteydet. Hyvinvoinnin ja terveyden palvelut toteutettaisiin matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluina, jotka sisältäisivät neuvontaa, nuoren palvelutarpeen arviointia sekä ohjaamista oikea-aikaisiin palveluihin. Toiminnassa voitaisiin kokeilla Pikastartti-mallia, jossa yhden tunnin aikana tehdään palvelu- ja tilannekartoitus nuoren kanssa. Step-by-step-toimintamalli helpottaisi eri toimenpiteiden koordinointia ja toteuttamista. Kolmannen sektorin eri toimijat voisivat toteuttaa vertaistukea, teemaryhmiä ja kokemuksellisia työpajoja. Toimintaan voitaisiin lisäksi aktivoida neljättä sektoria, kuten alueen asukkaita, muita yhteisöjä ja yrityksiä kuten lähikauppoja ja ostoskeskuksia.

 ”Yhä useampi nuori tarvitsee samanaikaisesti tukea hyvinvointiin, arjen hallintaan, koulutukseen, työllistymiseen ja yhteisöön kiinnittymiseen, eikä näitä tarpeita voida ratkaista yksittäisillä palveluilla. Yhden luukun malli vastaa tähän haasteeseen kokoamalla palvelut, toimijat ja yhteisön voimavarat yhteen paikkaan, jossa nuori kohdataan kokonaisuutena ja jossa tuki rakentuu hänen omista lähtökohdistaan käsin”, Kirsi-Marja Salminen toteaa

Salminen, Kirsi-Marja (2026): Nuorisoystävällinen yhden luukun palveluperiaate päihteitä aktiivisesti käyttävien nuorten auttamisessa. Sosionomi YAMK. Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2026.