Julkaisu: Mielenterveys- ja päihdeomaisilla on paljon psyykkistä kuormittuneisuutta sekä kasvaneita toimeentulon vaikeuksia
Kyselytutkimuksen mukaan vain harva omainen saa itse riittävästi tukea hyvinvointialueensa palveluista. Myös näkemys läheisen saamista palveluista on kriittinen. Omaisjärjestöjen toimintaan osallistumisen koetaan vahvistavan hyvinvointia.
Perheenjäsenen psyykkisellä sairastumisella tai päihderiippuvuudella on monenlaisia vaikutuksia omaisten arkeen ja hyvinvointiin. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA 2.0) keväällä 2025 toteuttama kysely kartoitti mielenterveys- ja päihdeomaisten hyvinvointia, toimeentuloa sekä kokemuksia omasta ja sairastuneen läheisen palvelujen saannista. Raportissa kuvataan tulosten pohjalta omaisten elämäntilanteita aikana, jolloin sosiaaliturvaa ja erilaisia etuuksia on heikennetty ja vuonna 2023 voimaan tullut hyvinvointialueuudistus ja alueiden rahoitusvaikeudet ovat muokanneet sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmäämme.
Kyselyyn vastasi 474 omaista. Valtaosa vastaajista oli naisia, joten tulokset kuvaavat ennen kaikkea läheisistään hoivavastuuta kantavien naisten elämäntilanteita ja kokemuksia.
Yli puolella omaisista merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta ja alentunut työkyky
Useammalla kuin joka toisella (59 %) vastanneista omaisista oli kliinisesti merkittävää, masennus- tai ahdistuneisuushäiriöön viittaavaa psyykkistä kuormittuneisuutta. Omaisten positiivinen mielenterveys oli useammin matala (26 %) kuin korkea (12 %). Lähes kaksi kolmesta (62 %) omaisesta arvioi työkykynsä korkeintaan kohtalaiseksi. Reilu kolmannes koki yksinäisyyttä jatkuvasti tai usein. Yli puolet omaisista arvioi elämäntilanteensa heikentyneen kyselyä edeltäneen vuoden aikana.
Omaisilla oli myös kasvaneita toimeentulon vaikeuksia. Yli puolet heistä koki menojen kattamisen tuloilla olevan tällä hetkellä vaikeaa sekä taloudellisen tilanteensa huonontuneen kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset näkyivät omaisten toimeentulossa sekä suoraan että läheisen kasvaneina taloudellisen tuen tarpeina. Hyvinvoinnin ja toimeentulon vaikeudet ovat kasautuneet erityisesti työttömänä tai epätyypillisissä työllisyystilanteissa oleville omaisille.
Omaiset arvioivat läheisensä saamia palveluja kriittisesti
Yli puolet vastanneista omaisista piti läheisensä saamia mielenterveys- ja päihdepalveluja riittämättöminä. Lisäksi moni läheinen oli täysin palvelujen ulkopuolella. Päällekkäisten mielenterveys- ja päihdeongelmien nähtiin vaikeuttavan palvelujen saamista. Palvelujärjestelmän monimutkaisuuteen ja etuuksien saannin ehtojen kiristymiseen viittaa sekin, että valtaosa omaisista auttoi läheistään tämän tarvitsemien palvelujen ja etuuksien saamisessa. Joka neljäs omainen kertoi joutuneensa tekemään tätä aiempaa enemmän.
“Mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän ongelmat heijastuvat suoraan omaisten omaan jaksamiseen. Liian moni omainen kantaa kyselyn tulosten perusteella yksin päävastuuta vakavasti sairastuneen perheenjäsenen selviytymisestä, usein oman hyvinvointinsa kustannuksella”, tutkija Sari Jurvansuu toteaa.
Harva omainen saa riittävästi tukea jaksamiseensa hyvinvointialueelta
Omaisten oikeus saada tarpeenmukaista tukea omaan hyvinvointiinsa on kirjattu sosiaalihuoltolakiin (Finlex 2014/1301) ja terveydenhuoltolakiin (Finlex 2010/1326), ja se mainitaan tavoitteeksi kansallisessa mielenterveysstrategiassa. Kyselyn tulosten mukaan tämä oikeus ei täysin toteudu, vaan moni omainen jää ilman tarvitsemiaan palveluja. Yli puolet vastanneista omaisista ei ollut kuormittuneisuudestaan huolimatta hakenut itselleen tukea hyvinvointialueensa palveluista, vajaa viidennes ei ollut hakemisesta huolimatta saanut sitä ja viidennes piti saamaansa tukea riittämättömänä.
Puolet vastanneista omaisista osallistui jonkin omaisjärjestön toimintaan. Valtaosa heistä arvioi hyvinvointinsa parantuneen osallistumisen myötä. Järjestöjen tarjoamat, usein vertaisuuteen perustuvat tukipalvelut ovat kyselyn mukaan vaikuttava keino tukea omaisten hyvinvointia.
Omaisten tukemisessa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä
Päättäjien ja asiantuntijoiden puheenvuoroissa on viime aikoina nostettu esiin perheiden ja omaisten kasvava vastuu sairastuneista läheisistään. Moni mielenterveys- ja päihdeomainen tukee jo läheistään sekä taloudellisesti että hoitoprosessissa merkittävällä tavalla ilman, että tätä tukea tunnistetaan sosiaaliturva- tai palvelujärjestelmässä.
”Omaiset eivät usein tiedä oikeudestaan saada tukea itselleen, tukitahoista on vaikea saada tietoa ja kynnys avunhakemiseen on korkea. Omaiset toivovatkin, että heitä ohjattaisiin tuen piiriin automaattisesti osana sairastuneen perheenjäsenen hoitoa. Näiden palvelupolkujen rakentamisessa tarvitaan hyvinvointialueiden ja järjestöjen tiivistä yhteistyötä”, Sari Jurvansuu tiivistää.
Tietoa kyselystä
A-klinikkasäätiön koordinoima Päihde- ja mielenterveysohjelma (MIPA 2.0) toteutti kyselyn 1.3.-31.5.2025 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 474 omaista omaistyötä tekevien järjestöjen tukipalvelujen ja avoimen kyselylinkin kautta. Vastaajista 64 prosenttia oli vanhempia, viidennes puolisoja/kumppaneita ja loput sisaruksia, lapsia ja muita läheisiä. Valtaosa vastaajista (94 %) oli naisia.
Jurvansuu, S., Heinonen, T. & Tourunen, J. (2025): Mielenterveys- ja päihdeomaisten hyvinvointi, toimeentulo ja palvelujen käyttö. MIPA 2.0 -tutkimusohjelman kyselytutkimuksen perusraportti. A-klinikkasäätiö. Helsinki 2025.
Lisätietoja
Tykkää, jaa