01.10.2025 | Inhimillinen yhteiskunta
Naapurustotyö rakentaa yhteisöllisyyttä, ymmärrystä ja turvaa Helsingin levottomilla alueilla
”Naapurustotyö- ja sovitteluhankkeen siivouspartio on enemmän kuin huumeiden käytöstä aiheutuvien roskien keräämistä. Tuomme alueen ihmiset yhteen, rakennamme luottamusta ja ymmärrystä eri ryhmien välille. Luomme yhteiskuntarauhaa”, A-klinikkasäätiön hankekoordinaattori Danielle Aittomäki sanoo.
Roskapihtejä, jätesäkkejä ja injektioneulojen keräyspurkkeja – mukana on kaikki tarvittava A-klinikkasäätiön Naapurustotyö- ja sovitteluhankkeen siivouskierrokselle. Hankkeen koordinaattori Danielle Aittomäki on saanut mukaansa säätiössä harjoittelijana työskentelevän Sofien sekä hänen poikaystävänsä Johanneksen ja Marikan, jotka tekevät vapaaehtoistyötä.
Tällä kertaa reitti kulkee Helsingin Kallion Kurvin alueella, jossa päihteitä käyttävät ihmiset kohtaavat porttikongeissa, puistoissa ja vihreissä vessoissa. Vieressä on päiväkoteja, kouluja, koteja ja työpaikkoja. Siivouspartio näkee ja kuulee kadulla paljon – yksi kysyy ruoka-apua, toinen kiittää kotinsa edustan siivoamisesta.
Sofie (vas.), Danielle, Johannes ja Marika aloittavat siivouskierroksen Helsingin Kallion Kurvista.
Kierroksella löytyy injektioneuloja, mutta pääasiassa kaduilla ja puistoissa on melko siistiä.”Uusia muuntohuumeita käytetään polttamalla, eikä pistämällä. Käytettyjä neuloja saattaa näkyä tämän vuoksi vähemmän kaduilla”, Danielle toteaa.
Miksi Naapurustotyö- ja sovitteluhanke on käynnistetty?
”Päihteiden käytön lisääntymisen myötä haitat ovat kasvaneet, mikä näkyy yleisenä levottomuutena eri alueilla. Naapurustotyö- ja sovitteluhanke eli NASU sai alkunsa, kun ihmiset kertoivat Helsingin kaupungin turvallisuustutkimuksessa kokevansa turvattomuutta asuinalueellaan.
Kolmivuotinen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn rahoittama hanke alkoi vuonna 2024. Tavoitteemme on rakentaa yhteistyötä ja kasvattaa ymmärrystä eri alueiden asukkaiden, viranomaisten, päihteitä käyttävien ihmisten ja yrittäjien välillä. Tämä on tärkeää ennaltaehkäisevää työtä, jotta tilanteet eivät pääsisi kärjistymään konflikteiksi”, Aittomäki kertoo.
Siivouspartio piipahtaa Torkkelinpuistikossa, jossa on muistettu kynttilöin ja kukkasin menehtynyttä räppäriä Ex Tuuttizia.
Huumeiden käyttövälineiden kerääminen on pääosassa, mutta pussiin napataan kaikki eteen tulevat roskat.
Mitä naapurusto- ja sovittelutyö on konkreettisesti?
”Siivoustalkoot ovat hyvä esimerkki käytännön työstämme. Kierrämme vapaaehtoisten ja alueen asukkaiden kanssa säännöllisesti siistimässä katuja ja puistoja siellä, missä on suurin tarve. Siivouskierroksella keskitymme erityisesti huumeiden käyttövälineiden keräämiseen ja turvalliseen hävittämiseen, mutta luomme myös kohtaamismahdollisuuksia.
Siivouspartion näkeminen kadulla herättää usein ihmisten mielenkiinnon, toiminta kerää kiitosta ja nostaa tunnetta siitä, että alueesta ja sen ihmisistä välitetään. Osa kadulla kohtaamistamme ihmisistä haluaa tulla mukaan siivoamaan. Toisinaan ohjaamme ihmisiä myös avun piiriin.
Kyse ei siis ole vain siivoamisesta. Rakennamme luottamusta ja ymmärrystä eri ryhmien välille – luomme yhteiskuntarauhaa. Järjestämme myös asukasiltoja, joissa alueen ihmiset, viranomaiset ja asiantuntijat voivat kohdata toisensa. Koulutamme ja tiedotamme esimerkiksi siitä, kuinka kohdata päihteitä käyttäviä ihmisiä, miten varautua ja reagoida epäjärjestykseen ja mistä löytää apua. Kokoamme ihmisiä yhteen myös rennommissa merkeissä. Lisäksi vaikuttamistyö päättäjien suuntaan on osa hanketyötä”, Aittomäki sanoo.
Dallapenpuiston vihreät vessat ovat varattuja, niitä ei päästy tällä kertaa siivoamaan. Vessojen vieressä on roskis, joka on tarkoitettu käytetyille neuloille
Harjaantuneet siivouspartiolaiset tietävät paikat, joista huumeiden käyttövälineitä saattaa löytyä.
Millaisia tuloksia naapurusto- ja sovittelutyössä on saatu aikaan?
”Tulokset syntyvät monen asian summana. Tapahtumat ja kadulle jalkautuvat siivoustalkoot tuovat yhteen ihmisiä, jotka eivät välttämättä muuten kohtaisi. Asukasiltojen keskustelut purkavat jännitteitä, jotka saattaisivat muuten kärjistyä. Koulutukset puolestaan lisäävät ihmisten ymmärrystä ja tietoutta, mistä saada apua ja miten reagoida eri tilanteissa.
Päihdetilanne on vaikeutunut, mutta ratkaisuja halutaan etsiä sovussa. Saamme paljon kiitosta työstämme, mutta myös kritiikkiä: ihmiset toivovat, että työtä tehtäisiin isommilla resursseilla. Olen tällä hetkellä hankkeen ainoa työntekijä, joten vaikuttavuuden ja tulosten aikaansaaminen vaatii verkostoyhteistyötä. Työskentelen tiiviisti esimerkiksi Stadiluotsien, Helsingin kaupungin työntekijöiden ja muiden järjestöjen sekä eri alueiden asukasyhdistysten ja yrittäjien kanssa”, Aittomäki kertoo.
Miten naapurusto- ja sovittelutyö rahoitetaan ja mihin rahat käytetään?
”Hanke on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittama. Rahoitus mahdollistaa oman työpanokseni, joka on paljon verkostoyhteistyön koordinointia, tapahtumien ja koulutusten järjestämistä sekä viestintää ja vaikuttamistyötä. Rahoitusta ei voi käyttää esimerkiksi kadulla jaettavaan ruokaan, villasukkiin, lapasiin ja pipoihin, vaan kaikki tällainen meidän tulee hankkia joko lahjoituksina tai ostaa lahjoitusvaroilla”, Aittomäki toteaa.
Sosionomiopiskelija Sofien harjoittelu A-klinikkasäätiöllä on päättymässä, ja hän valmistuu loppuvuonna 2025. Harjoittelu on tuonut hänelle arvokasta kokemusta ja vahvistusta siitä, että ala on oikea – haaveissa siintää työpaikka.
Sofie toi vapaaehtoistyöhön mukaan myös poikaystävänsä Johanneksen. Siivouspartioon ovat kaikki tervetulleita – joskus ohikulkijatkin liittyvät mukaan.
Naapurustotyö- ja sovitteluhanke (NASU)
- Tavoitteet: Lisätä ihmisten turvallisuuden ja osallisuuden tunnetta Helsingin eri kaupunginosissa, vähentää stigmaa ja lisätä sovittelijana työskentelevien osaamista päihteitä käyttävien ihmisten kohtaamisessa. Tavoitteiden toteutumista seurataan muun muassa työntekijän havainnoilla, kyselyillä sekä tapahtumien ja osallistujien määrällä
- Kohderyhmä: Alueiden asukkaat ja yritykset sekä alueilla aikaansa viettävät ihmiset. Sovittelijaksi kouluttautuvat ja sovittelijana työskentelevät.
- Kesto: 2024–2026
- Rahoitus: Hanke on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAn rahoittama. Noin 60 000 euron vuosittaisesta avustussummasta suuri osa kuluu hankkeen toteuttamisesta vastaavan koordinaattorin palkkaan.
- Lahjoitusvarat: Lahjoitusvaroilla saisi ostettua ruokaa, vaatteita, hygieniatarvikkeita ja makuupusseja, joita voisi jakaa niitä tarvitseville. Siivouskierroksia, koulutuksia ja ihmisiä yhdistäviä tapahtumia on toivottu enemmän. Isommalla lahjoitussummalla pystyisi palkkaamaan lisää työntekijöitä, mikä mahdollistaisi aiempaa laajemman ja pitkäkestoisemman naapurustotyön.
Lahjoita nyt
Lue lisää
Ole mukana rakentamassa inhimillisempää yhteiskuntaa
Liity uutiskirjeemme tilaajaksi ja laajenna ymmärrystäsi addiktioista. Saat ajankohtaista tutkimustietoa, oivaltavia näkökulmia ja konkreettisia ratkaisuja, jotka edistävät hyvinvointia ja auttavat luomaan välittävämpää yhteiskuntaa.
Tykkää, jaa