Alkoholiongelmaan suhtautumisen ja alkoholiin liittyvien mielleyhtymien vaikutus retkahdusriskiin vakavan alkoholiongelman yhteydessä

Tutkimuksen nimi:

Alkoholiongelmaan suhtautumisen ja alkoholiin liittyvien mielleyhtymien vaikutus retkahdusriskiin vakavan alkoholiongelman yhteydessä

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Predicting relapse in patients with severe alcohol use disorder: The role of alcohol insight and implicit alcohol associations

Tekijä:

Dandaba, M. Serra, W. Harika-Germaneau, G. Silvain, C. Langbour, N. Solinas, M. Noël, X. Jaafari, N. Chatard, A.

Viitteet:

Dandaba, M., Serra, W., Harika-Germaneau, G., Silvain, C., Langbour, N., Solinas, M., . . . Chatard, A. (2020). Predicting relapse in patients with severe alcohol use disorder: The role of alcohol insight and implicit alcohol associations. Addictive Behaviors, 107. https://doi.org/10.1016/j.addbeh.2020.106433

Julkaisuvuosi:

2020

Ingressi:

Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan vakavasta alkoholiongelmasta yhteydessä asiakkaan kieltävä tai kielteinen suhtautuminen omaan alkoholiongelmaansa yhdessä korkeiden IAT-pisteiden (Implicit Association Test) kanssa kasvatti todennäköisyyttä hoitojakson jälkeiseen alkoholin kulutuksen uudelleen aloittamiseen. IAT-pisteillä mitattiin tutkimuksessa henkilön mieltymystä alkoholiin raittiuden asemasta.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, sääteleekö potilaan positiivinen suhtautuminen tämän alkoholiongelmaan alkoholiin liittyvien mielleyhtymien vaikutusta kulutuksen uudelleenaloittamiseen. Tutkijat olivat erityisesti kiinnostuneita niistä henkilöistä, joilla oli kieltävä suhtautuminen omaan alkoholiongelmaansa.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimusaineisto muodostuu vuoden 2016 kesäkuun ja vuoden 2018 heinäkuun välillä ranskalaisen yliopistollisen sairaalan psykiatrisella ja hepato-gastroenterologisella osastolla hoidetuista potilaista.

Potilaita otettiin tutkimukseen 77, joista 61 oli miehiä ja 16 naisia. Potilaiden piti muun muassa olla 18–70-vuotiaita ja kärsiä vakavasta alkoholiongelmasta. Lisäksi heillä ei saanut olla vakavaa tai kohtalaista masennusta tai itsemurhan riskiä, eikä kognitiivisia häiriöitä.

Potilaiden tiedot kerättiin mahdollisimman pian heidän saavuttuansa sairaalaan. He täyttivät heidän alkoholinkäyttöänsä koskevan kyselyn seurantakäynnillä, joka oli kuukauden päästä neliviikkoisen sairaalajakson jälkeen. Tulokset analysoitiin tilastollisia perusmenetelmiä ja logistista regressioanalyysiä käyttäen.

Keskeiset tulokset

Tutkimukseen valituista 77 potilaasta 19 ei saapunut seurantakäynnille. Seurantakäynnin väliin jättäneillä oli merkitsevästi enemmän aikaisempia hoitokertoja. Tilastollisessa analyysissä havaittiin merkitsevä yhteys kulutuksen uudelleen aloittamiseen vain omaan alkoholiongelmaan suhtautumisen ja alkoholiin liittyvien mielleyhtymien yhdysvaikutuksen välillä. Tarkemmin sanottuna niillä potilailla, joilla oli kieltävä suhtautuminen omaan alkoholiongelmaansa ja positiiviset mielleyhtymät alkoholiin, oli merkittävästi suurempi vaara aloittaa juominen uudelleen.

Johtopäätökset

Alkoholiongelmaansa kielteisesti suhtautuvien ja itse alkoholista positiivisesti ajattelevien potilaiden hoitoon tulee keskittää erityistä huomiota, sillä heillä on suurempi riski aloittaa alkoholin kulutus uudelleen. Lisätutkimuksia tarvitaan selvittämään koko kognitiivinen prosessi, joka ajaa retkahdukseen. Otoksen pienuuden vuoksi pelkkä yhdysvaikutus havaittiin tutkimuksessa. Tutkijat huomauttavat, että aiemmissa tutkimuksissa on havaittu myös alkoholiongelmaan suhtautumisen suora vaikutus retkahdusriskiin.

Tuloksen relevanssi:

Tuloksia voidaan hyödyntää vakavasta alkoholiongelmasta hoidettavien päihdehoidon kehittämisessä. Retkahdusriskin alentamiseksi tutkijat suosittelevat, että käytännön hoitotyöhön suunnitellaan työkaluja, joilla asiakkaiden positiivisia mielleyhtymiä alkoholiin vähennetään ja vahvistetaan asiakkaan käsitystä omasta alkoholiongelmasta. Vaikka varsinaisia hoitosuosituksia tutkijat eivät annakaan, tulkitsen tutkijoiden johtopäätökset niin, että asiakkaat on hyvä hoidon aikana saattaa tietoisiksi omasta ongelmastaan, jos he suhtatutuvat siihen kieltävästi.

Teemat:

Alkoholi
Kuntoutus

Viittaajan nimi:

Riku Laine