Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

05.04.2024 | Näkökulma

Tarja Virolainen

Puheeksioton voima avuksi itsemurhien ehkäisyssä

Vastoin yleistä käsitystä, itsetuhoisuuden puheeksiotto ei lisää itsemurhan riskiä. Itsemurhien puheeksiotto on kuitenkin hankalaa ja asianmukaista apua on vaikea saada.

Suomessa itsemurhien määrä on onnistuttu puolittamaan 90-luvun tasosta. Silti edelleen yli 700 suomalaista päätyy itsemurhaan joka vuosi. Puhumattakaan itsemurhaa yrittäneiden määrästä, jota on vaikea arvioida, koska suurin osa yrityksistä ei tule tietoon. Luvun katsotaan olevan jopa neljäkymmentä kertainen kirjattuihin yrityksiin verrattuna.

Moniongelmaisuus tekee avun saannista haastavaa

Mielenterveyden häiriöt ovat yksi suurimpia syitä itsemurhien tekoon, ja jopa kaksi kolmasosaa itsemurhista liittyy masennukseen. Myös päihteillä on suuri rooli, sillä jopa puolet itsemurhista tehdään päihtyneenä. Joskus myös elämän erilaiset kriisit, kuten taloudelliset huolet, ero tai tunne autonomian menetyksestä voivat johtaa yritykseen päättää elämä.

Kohtaavan työn yksikkömme päällikön Annuska Dal Mason mukaan uudempi ilmiö itsemurhien taustalla on ihmisten moniongelmaisuus.

”Työntekijämme kohtaavat työssään yhä enemmän moniongelmaisia ihmisiä, jotka kokevat näköalattomuutta ja toivottomuutta. Tämän lisäksi monet heistä kärsivät vaikeasta addiktiosta, joka tekee avun saamisesta entistä haastavampaa.”

Kaksoisdiagnoosin, eli päihdehäiriöstä ja vähintään yhdestä muusta mielenterveyden häiriöstä samanaikaisesti kärsivien henkilöiden, määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Heidän keskuudessaan ongelma on siinä, että hoito on huomattavasti haastavampaa, koska tavanomaiset mallit eivät vastaa heidän tarpeisiinsa riittävällä tasolla. Näin ollen myös heidän ennusteensa on vain yhden diagnoosin saaneita henkilöitä selvästi heikompi. Kasaantuvat ongelmat ja hoidon riittämättömyys johtavat yhä syvempään kierteeseen, joka voi pahimmillaan johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin ja oman hengen riistämiseen.

Suora kysymys on tehokkain

Voimme auttaa itsemurha-aikeissa olevaa ihmistä ottamalla asian suoraan puheeksi hänen kanssaan. Näin tekoa harkitsevalla on mahdollisuus nähdä muita vaihtoehtoja ja selviytymiskeinoja.

Tilastojen perusteella monet itsemurhaa yrittäneistä tai sen tehneistä ovat hakeneet apua ja puhuneet aikeistaan. Vuosien 2016–2018 välisenä aikana jopa viidesosa eli 21 % itsemurhaa yrittäneistä oli ollut terveydenhuollon vastaanotolla itsemurhapäivänään ja lähes puolet itsemurhan tehneistä oli ollut yhteydessä terveydenhuoltoon edeltävänä viikon aikana.

Itsetuhoisia ihmisiä kohtaavien ammattilaisten olisikin ensiarvoisen tärkeää kysyä itsemurha-aikeista suoraan.

Keinoja itsemurhariskin tunnistamisen avuksi:

  • Henkilö puhuu halustaan kuolla.
  • Etsii keinoja itsemurhan toteuttamiseen.
  • Kertoo tuntevansa toivottomuutta tai merkityksettömyyttä.
  • Kertoo olevansa umpikujassa tai tuntevansa sietämätöntä kipua.
  • Kokee itsensä taakaksi.
  • Lisää päihteiden käyttöä.
  • Vetäytyy omiin oloihinsa.
  • Nukkuu liian vähän tai liian paljon.
  • Liikkuu tunteiden ääripäästä toiseen.

(Mieli ry.)

Tämä juttu on tehty Itsemurhien ehkäisykeskuksen, Mieli Ry:n ja Helsingin Kaupungin järjestämän seminaarin pohjalta, jonka aiheena oli Itsetuhoisuuden kohtaaminen järjestötyössä. Voit lukea tarkemmat tiedot tapahtumasta ja puhujista Mieli Ry:n sivuilta.

Anna arvio sisällöstä

This field is hidden when viewing the form
Voimakkaasti eri mieltäEri mieltäNeutraaliSamaa mieltäVoimakkaasti samaa mieltä
Oliko tämä sivu sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon
Lue lisää