Palveluita on välttämätöntä räätälöidä, jos nuorten huumekuolemiin halutaan puuttua

Hallitus on varannut vuosille 2025–2027 noin 10 miljoonan euron rahoituksen nuorten huumekuolemia ehkäisevään hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimintaa ja lisätä ammattilaisten sekä itse käyttäjien tietoisuutta riippuvuuksista, riskeistä ja hoitopoluista. Lisäksi tavoitellaan huumeiden käyttäjiin kohdistuvan stigman vähenemistä. 

A-klinikkasäätiön teettämässä vuoden 2025 Addiktiokyselyssä 42 % vastaajista näki nuorten huumekuolemien taustalla vaikuttavan eritoten yhteiskunnalliset päätökset. Mutta millaisia yhteiskunnallisia päätöksiä voimme tehdä nuorten huumekuolemien ehkäisemiseksi? 

Sekakäyttö huumekuolemien taustalla

Suomessa tapahtuvat nuorten yliannostuskuolemat johtuvat pääasiassa opioidien ja bentsodiatsepiinien yhteisvaikutuksesta. Nämä aineet tehostavat toistensa vaikutuksia. Joskus lisäksi on käytetty myös alkoholia. Yliannostuskuolemat tapahtuvat tyypillisesti yksityisasunnossa nuoren nukkuessa. Usein käytöstä on vierähtänyt jo pari tuntia.  

Kosonen ja Kuusisto (2023) huomauttavat, että vain vanhempien tietoisuuden lisääminen ei ole tehokas tapa hoitaa nuorten päihderiippuvuutta. OTKES on ollut huolissaan etenkin nuorten puutteellisesta tietämyksestä sekakäytön riskeistä ja eri aineiden yhteisvaikutuksesta. Nuorten päihteiden käyttöön puuttumisessa on myös haasteena nuorille tyypillinen käsitys käytön ongelmattomuudesta.  

Terveysneuvonnassa tulisikin tarjota nuorille tietoa sekakäytön riskeistä ja myrkytysoireista sekä kehittää nuorten ensiaputaitoja. Myös erilaiset kampanjat ja kouluissa järjestyt tilaisuudet ovat hyödyllisiä tapoja lisätä tietoisuutta eri aineista. 

A-klinikkasäätiön Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistiimi selvitti kansalaiskyselyllä, miten päihde- ja mielenterveyspalveluita tulisi kehittää

Nuoruuteen kuuluu usein spontaanius, kavereiden kanssa vietetty aika ja lyhytjänteisyys. Nuorille tulisi tarjota palveluita, jotka vastaavat heidän elämänvaiheeseensa. Lisäksi palveluiden tulisi olla matalan kynnyksen palveluita, joihin ei tarvitse varata aikaa ja joihin on helppo mennä. Sosiaalista mediaa voisi hyödyntää myös enemmän nuorten tavoittamisessa. 

Nuoret kaipaavat myös lisää tiloja, joissa voi viettää vapaasti aikaa kavereiden kanssa. Näihin tiloihin voitaisiin yhdistää mahdollisuuksia hakea apua sekä lisätä etsivää ja jalkautuvaa työtä. 

Palveluntarjoajien tulee ottaa hyöty irti naloksonin siirtymisestä reseptivapaaksi lääkkeeksi 

Toukokuussa 2025 naloksonille on odotettavissa siirtyminen reseptivapaaksi lääkkeeksi. Kyseessä on tehokas vastalääke opioideista aiheutuneeseen yliannostukseen. Naloksonia on suositeltu lähtökohtaisesti fentanyylista ja heroiinista johtuviin yliannostuskuolemiin. Suomessa fentanyyli ja heroiini ovat harvinaisia, mutta toisaalta huumetilanne elää ja muuttuu nopeasti. Lähellämme Ruotsissa ja Virossa fentanyylin käytöstä aiheutuneet yliannostuskuolemat ovat yleisiä.  

Buprenorfiini on puolestaan Suomessa yleisin käytetty opioidi. Naloksonin tiedetään tehoavan myös buprenorfiiniin, kun naloksonin annostelua lisätään. Tämän vuoksi on toivottavaa, että hyvinvointialueet hyödyntävät naloksonin jakamisen mahdollistamisen ja kouluttavat käyttäjiä sekä käyttäjien läheisiä naloksonin käytöstä. 

Digitaaliset ratkaisut avuksi

OTKES ja THL ovat tietoisuuden lisäämisen ja naloksonin jakamisen lisäksi ehdottaneet tehokkaampaa pureutumista teknologian mahdollisuuksiin ehkäistä nuorten huumekuolemia. Tällaisia teknologiaa hyödyntäviä palveluita voisivat olla erilaiset anonyymit chat-palvelut tai älykello, joka havaitsee elottomuuden. Anonyymien palveluiden on havaittu helpottavan asiakkaiden avautumista henkilökohtaisista aiheista ja madaltavan stigmasta johtuvaa kynnystä hakea apua. Näitä ratkaisuja tulisi kehittää, tutkia ja hyödyntää entistä hanakammin yhdessä muiden palveluiden lisäksi. Digitaaliset välineet eivät kuitenkaan saa korvata kasvokkain annettavaa apua. 

Nuorille tyypillisiä palveluita on tuettava

Valvira ja AVI ovat huomauttaneet lastensuojelun sijaishuollossa olevien lapsien oikeuden päihde- ja mielenterveyspalveluihin toteutuvan heikosti. Ongelmia on havaittu etenkin päihde- ja riippuvuuskäyttäytymisen hoidossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon läheistä yhteistyötä yhdessä lastensuojelun kanssa on tuettava. Pelkkä sijoittaminen ei ole riittävä ratkaisu, jos lapsen tai nuoren päihteiden käytöstä ollaan huolissaan. OTKES suosittelee myös jälkihuollon seurannan kehittämistä, kun nuori siirtyy täysi-ikäistyttyään pois sijoituksesta. Tähän siirtymävaiheeseen liittyy riskejä päihteiden käytön kannalta.  

Lisätietoa

A-klinikkasäätiön Addiktiokysely 2025

Aika toimia! THL julkaisi kaksitoista keinoa ehkäistä huumekuolemia – THL

Annuska Dal Maso: Tehokas hengenpelastaja, jonka käyttöä Suomessa on laajennettava

Duodecim: Huumemyrkytyskuoleman uhreista yhä useampi on alle 25-vuotias

Hallitus käynnistää ohjelman nuorten huumekuolemien ehkäisemiseksi – Sosiaali- ja terveysministeriö

Kosonen, J. & Kuusisto, K. (2023) Treatment for Problematic Substance Use in Nordic Youth: A Narrative Review from the Viewpoint of Social Service. Substance Abuse Treatment, Prevention and Policy 18:1, 18-70. Linkki artikkeliin.

Nuorten päihdepalveluiden tulee olla helposti saatavissa – A-klinikkasäätiö

Opioidien vastalääke on byrokratian takana | Sairaanhoitajat

Rantala, P., Hellman, M. & Alanko, A. (2023) Päihde- ja riippuvuushuollon kipupisteet: Ammattilaisten ja asiantuntijoiden tilannearvio muuttuvasta kentästä. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 60, 423–439. Linkki artikkeliin.

Synteettisten opioidien leviäminen Euroopassa on kansanterveysuhka – myös Suomen pitää varautua nykyistä paremmin – THL-blogi

T2023-S1 Nuorten tapaturmaiset huumekuolemat vuonna 2023  – Onnettomuustutkintakeskus

THL: Nuorten huumemyrkytyskuolemien olosuhteet – Näkökulmia ehkäisyyn

Valvira: Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus ja järjestäminen