Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

08.12.2023 | Näkökulma

Nuorten päihdepalveluiden tulee olla helposti saatavissa

Selvitimme nuorten hyvinvointitapahtuman yhteydessä Espoon kirjaston kävijöiltä, miten nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluja pitäisi kehittää. Keskeisinä toiveina vastauksissa nousi esiin palveluiden saavutettavuus ja tietoisuuden lisääminen palveluista.

A-klinikkasäätiön Järjestölähtöinen päihdetyön kehittämistoiminta teki lokakuussa Espoon Sellon kirjastossa kansalaiskyselyä järjestämämme nuorten hyvinvointitapahtuman yhteydessä. Tapahtumassa kävijät pääsivät matalalla kynnyksellä tutustumaan nuorten parissa työskenteleviin toimijoihin. Lisäksi kirjaston lavalla nähtiin esityksiä erilaisista nuoria koskettavista teemoista.

Kansalaiskyselyllä kerättiin tietoa siitä, minkälaisia tarpeita, mahdollisia palveluvajeita ja kehittämisehdotuksia kirjaston kävijöillä on liittyen nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä järjestöjen apu- ja tukimuotoihin. Kysely tavoitti 55 vastaajaa, joista suuri osa oli nuoria.

Järjestölähtöinen päihdetyön kehittämistoiminta on tehnyt kansalaiskyselyä nyt jo kuudella hyvinvointialueella. Espoon kansalaiskysely oli ensimmäinen, jossa kyselyn teemana oli päihdepalveluiden ja järjestöjen kehittäminen erityisesti nuorten näkökulmasta.

Muilla alueilla tehdyissä kyselyissä nuorten huomiointi niin päihde- ja mielenterveyspalveluissa kuin järjestöjenkin toiminnassa on nostettu yhdeksi keskeiseksi kehittämistarpeeksi. Myös Espoon kansalaiskyselyn vastauksissa näkyy lisääntynyt huoli nuorten tilanteesta:

”Raha menee nyt väärään paikkaan hallituksen toimesta. Sen pitäisi mennä juuri nuorille!”

Päihdepalveluiden saavutettavuus keskeistä

Kansalaiskysely osoittaa, että tieto päihde- ja mielenterveyspalveluista on vähäistä. Vain 20 prosenttia tiesi missä Espoossa/Länsi-Uudellamaalla on tarjolla päihde- ja mielenterveyspalveluja.

Kyselyyn vastanneiden mukaan nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluissa ensisijaisen tärkeää on palveluiden saavutettavuus.

Vastaajat pitivät tärkeänä, että nuori saa helposti apua sitä tarvitessaan ja että palvelut ovat sellaisia, joihin nuorten on helppo mennä. Myös palveluiden vieminen paikkoihin, joissa nuoret viettävät aikaa sai kannatusta:  

”Palvelujen pitäisi mennä sinne missä nuoret ovat. Pitäisi olla apua ja tukea siellä missä nuoret viettävät aikaa, esim. netissä ja nuorille suunnatuissa palveluissa.”

Vastaajien mukaan myös nuorten tietoisuutta palveluista pitäisi lisätä ja tiedon pitäisi olla helposti löydettävissä. Vastaajat toivat esiin, että palveluista voisi kertoa nuorille enemmän esimerkiksi kouluissa ja palveluiden näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa pitäisi lisätä:

”Palveluja pitäisi mainostaa enemmän somessa ym. missä nuoret ovat.”

Palveluihin tarvitaan lisää resursseja

Vastaajien mukaan nuorten tulisi päästä päihde- ja mielenterveyspalveluihin nopeammin. Useat kokivat, että palveluihin pääsyä joutuu tällä hetkellä odottamaan liian kauan. Vastaajien mielestä palveluihin tarvittaisiin lisää resursseja, jotta palveluja olisi nuorille enemmän tarjolla.

”Pitää päästä hoitoon heti. Nuorille enemmän palveluja.”

Myös matalan kynnyksen nähtiin olevan olennaista päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Kynnys ottaa yhteyttä palveluihin pitäisi olla vastaajien mukaan mahdollisimman matala.

Järjestöistä tukea matalalla kynnyksellä

Myös päihde- ja mielenterveysalan järjestöjä tunnettiin melko heikosti, vaikkakin paremmin kuin palveluja. Vastaajista 37 prosentille järjestöjen apu- ja tukimuodot olivat tuttuja.

Järjestötoiminnassa ensisijaisen tärkeää nähtiin olevan matala kynnys ja toiminnan saavutettavuus. Järjestöistä nuorten pitäisi vastaajien mukaan saada apua ja tukea matalalla kynnyksellä ja järjestöjen pitäisi olla helposti lähestyttäviä.

”Matalan kynnyksen apua, niin että pääsee heti alkukartoitukseen. Paikka, johon voi mennä heti, kun apua tarvitsee ja voi mennä ihan sellaisena kuin on.”

Positiivisena asiana nähtiin myös, jos järjestöistä saa apua nimettömänä ja joustavin aukioloajoin tai avoimet ovet -periaatteella. Lisäksi kansalaiskyselyyn vastanneet pitivät tärkeänä, että nuorille on järjestöissä tarjolla vertaistukea.

Vastauksissa tuotiin esiin, että järjestöillä on tärkeä rooli myös tiedon välittämisessä. Järjestöjen pitäisi vastaajien mukaan käydä esimerkiksi kouluissa puhumassa nuorille.

Järjestöjen tulisi tarjota tietoa nuorille sekä myös esimerkiksi nuorten vanhemmille järjestöjen toiminnasta, päihde- ja mielenterveyspalveluista sekä myös yleisesti päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvistä teemoista.

”Enemmän tietoa, mistä saa apua sekä vanhemmille tietoa, miten voisi tukea nuoria mielenterveys- ja päihdeasioissa.”

Kansalaiskyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä järjestötoiminnan kehittämisessä Länsi-Uudellamaalla ja valtakunnallisesti.

Lisätietoa

Blog
Kadulla käveleviä ihmisiä.
Kansalaiskysely päihdepalveluista – kärkitoiveena matala kynnys

Kansalaiskyselyn vastaajat pitävät ennaltaehkäisyä sekä stigman vähentämistä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämisen keskeisinä tavoitteina.

Blog
”Voidaanhan puhua avoimesti vaikka polvikivuista, niin miksi ei näistä?”

Päihde- ja mielenterveystyön ja järjestöjen teemapäivässä vierailleet ihmiset kertovat, miten päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa tulisi vähentää.