Nuorten päihdepalveluiden tulee olla helposti saatavissa

A-klinikkasäätiön Järjestölähtöinen päihdetyön kehittämistoiminta teki lokakuussa Espoon Sellon kirjastossa kansalaiskyselyä järjestämämme nuorten hyvinvointitapahtuman yhteydessä. Tapahtumassa kävijät pääsivät matalalla kynnyksellä tutustumaan nuorten parissa työskenteleviin toimijoihin. Lisäksi kirjaston lavalla nähtiin esityksiä erilaisista nuoria koskettavista teemoista.

Kansalaiskyselyllä kerättiin tietoa siitä, minkälaisia tarpeita, mahdollisia palveluvajeita ja kehittämisehdotuksia kirjaston kävijöillä on liittyen nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä järjestöjen apu- ja tukimuotoihin. Kysely tavoitti 55 vastaajaa, joista suuri osa oli nuoria.

Järjestölähtöinen päihdetyön kehittämistoiminta on tehnyt kansalaiskyselyä nyt jo kuudella hyvinvointialueella. Espoon kansalaiskysely oli ensimmäinen, jossa kyselyn teemana oli päihdepalveluiden ja järjestöjen kehittäminen erityisesti nuorten näkökulmasta.

Muilla alueilla tehdyissä kyselyissä nuorten huomiointi niin päihde- ja mielenterveyspalveluissa kuin järjestöjenkin toiminnassa on nostettu yhdeksi keskeiseksi kehittämistarpeeksi. Myös Espoon kansalaiskyselyn vastauksissa näkyy lisääntynyt huoli nuorten tilanteesta:

Päihdepalveluiden saavutettavuus keskeistä

Kansalaiskysely osoittaa, että tieto päihde- ja mielenterveyspalveluista on vähäistä. Vain 20 prosenttia tiesi missä Espoossa/Länsi-Uudellamaalla on tarjolla päihde- ja mielenterveyspalveluja.

Kyselyyn vastanneiden mukaan nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluissa ensisijaisen tärkeää on palveluiden saavutettavuus.

Vastaajat pitivät tärkeänä, että nuori saa helposti apua sitä tarvitessaan ja että palvelut ovat sellaisia, joihin nuorten on helppo mennä. Myös palveluiden vieminen paikkoihin, joissa nuoret viettävät aikaa sai kannatusta:  

Vastaajien mukaan myös nuorten tietoisuutta palveluista pitäisi lisätä ja tiedon pitäisi olla helposti löydettävissä. Vastaajat toivat esiin, että palveluista voisi kertoa nuorille enemmän esimerkiksi kouluissa ja palveluiden näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa pitäisi lisätä:

Palveluihin tarvitaan lisää resursseja

Vastaajien mukaan nuorten tulisi päästä päihde- ja mielenterveyspalveluihin nopeammin. Useat kokivat, että palveluihin pääsyä joutuu tällä hetkellä odottamaan liian kauan. Vastaajien mielestä palveluihin tarvittaisiin lisää resursseja, jotta palveluja olisi nuorille enemmän tarjolla.

Myös matalan kynnyksen nähtiin olevan olennaista päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Kynnys ottaa yhteyttä palveluihin pitäisi olla vastaajien mukaan mahdollisimman matala.

Järjestöistä tukea matalalla kynnyksellä

Myös päihde- ja mielenterveysalan järjestöjä tunnettiin melko heikosti, vaikkakin paremmin kuin palveluja. Vastaajista 37 prosentille järjestöjen apu- ja tukimuodot olivat tuttuja.

Järjestötoiminnassa ensisijaisen tärkeää nähtiin olevan matala kynnys ja toiminnan saavutettavuus. Järjestöistä nuorten pitäisi vastaajien mukaan saada apua ja tukea matalalla kynnyksellä ja järjestöjen pitäisi olla helposti lähestyttäviä.

Positiivisena asiana nähtiin myös, jos järjestöistä saa apua nimettömänä ja joustavin aukioloajoin tai avoimet ovet -periaatteella. Lisäksi kansalaiskyselyyn vastanneet pitivät tärkeänä, että nuorille on järjestöissä tarjolla vertaistukea.

Vastauksissa tuotiin esiin, että järjestöillä on tärkeä rooli myös tiedon välittämisessä. Järjestöjen pitäisi vastaajien mukaan käydä esimerkiksi kouluissa puhumassa nuorille.

Järjestöjen tulisi tarjota tietoa nuorille sekä myös esimerkiksi nuorten vanhemmille järjestöjen toiminnasta, päihde- ja mielenterveyspalveluista sekä myös yleisesti päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvistä teemoista.

Kansalaiskyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä järjestötoiminnan kehittämisessä Länsi-Uudellamaalla ja valtakunnallisesti.

Lisätietoa