”Suomalaisten kanta selvä: Lapsia ja nuoria suojeltava rahapelihaitoilta – nettikasinoita rajoitettava”

Addiktiokysely 2025 tulokset osoittavat, että kansalaiset ovat huolissaan rahapelien lisenssimallista, jota hallitus ajaa. Suomalaiset ovat harvinaisen yksimielisiä: peräti 87 prosenttia vastaajista ajattelee, että lapsia ja nuoria on suojeltava rahapelien haitoilta tehokkaalla ikärajavalvonnalla.

On positiivista huomata, että ihmiset osaavat suhtautua varauksella ulkomaisiin ja kotimaisiin yksityisiin nettikasinoihin. Vastaajista 64 prosenttia rajoittaisi nettikasinoiden saatavuutta jatkossakin, ja 84 prosenttia katsoo, että rahapelien tarjoajia tulisi velvoittaa tiedottamaan rahapelaamisen riippuvuusriskistä.

Suomalaisten huoli rahapelihaittojen vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin on perusteltu ja vakava. Kyse ei ole vain vaarattomasta viihteestä tai ajanvietosta.

Suomalaisten vahva kanta tulisi näkyä hallituksen ja kansanedustajien päätöksissä. Kansan mielipidettä tukevat myös lukuisat asiantuntijalausunnot, jotka perustuvat tutkittuun tietoon.*

Lasten ja nuorten aivot eivät kykene käsittelemään kriittisesti uhkapelimainontaa

Lisenssijärjestelmä lisäisi merkittävästi rahapelimainontaa Suomessa. Se avaisi mainonnan voittoa tavoitteleville yksityisille yrityksille, mikä on vakava riski lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja tulisi aiheuttamaan lisää kärsimystä suomalaisille rahapeliriippuvaisille ja heidän läheisilleen.*

Erityinen riski piilee nopeatempoisten uhkapelien markkinoinnissa sosiaalisessa mediassa ja urheilutapahtumissa, joissa on lähtökohtaisesti paljon alaikäisiä. Jääkiekko- ja jalkapallo-ottelut ovat jännittäviä kokemuksia, joissa lapset ja nuoret ovat jo valmiiksi tunteita aktivoivassa tilassa. Haittavaikutukset voivat olla kauaskantoiset, jos he altistuvat tällaisessa virittyneessä mielentilassa toistuvasti rahapelimainonnalle. Lapsi ei ymmärrä uhkapelaamiseen liittyviä riskejä: hänen aivonsa eivät ole vielä edes neurologisesti riittävän kehittyneet arvioimaan kriittisesti mainontaa ja vastustamaan niiden aiheuttamaa yllykettä.

Suomalaistutkimuksissa on lisäksi havaittu, että juuri verkossa pelattavat uhkapelit, joita hallitus nyt olisi vapauttamassa yksityisille voittoa tavoitteleville kasinoille, ovat nuorille erityisen vaarallisia.* Niiden pelaaminen liittyy nuorilla myös lisääntyneeseen alkoholinkäyttöön.

Jos nopean palkinnon ja mielihyvän vastustaminen on vaikeaa lapselle, se on haaste myös aikuiselle.

On oleellista muistaa, että THL:n mukaan Suomessa on arviolta 151 000 täysi-ikäistä, joille pelaaminen on jo nyt vähintään kohtalainen riski tai ongelma. Uuden kirjallisuuskatsauksen mukaan rahapelaamisen sosiaalisen haittojen taloudellisia vaikutuksia on lisäksi aiemmissa tutkimuksissa aliarvioitu.*

Tanskan ja Ruotsin esimerkit varoittavat kasvavasta itsemurhariskistä

Tanskalaiset ja ruotsalaiset varoittelevat meitä parhaillaan lisenssijärjestelmän haitoista. Tanskassa lisenssijärjestelmään siirryttiin vuonna 2012, ja tutkimusten mukaan rahapeliongelmat kaksinkertaistuivat vuosina 2016–2021.* Tästä huolimatta ruotsalaiset päättivät vuonna 2019 vapauttaa rahapelijärjestelmän sillä seurauksella, että rahapeliongelmat ovat lisääntyneet ja vierailut myös laittomilla sivustoilla ovat kymmenkertaistuneet.*

Rahapeliongelmiin liittyy tutkitusti lisääntynyttä rikollisuutta, lähisuhdeväkivaltaa ja merkittävästi kohonnut itsemurhariski. Ruotsissa tehdyn rekisteritutkimuksen mukaan rahapeliriippuvuusdiagnoosin saaneet päätyvät itsemurhaan viisitoista kertaa useammin kuin ruotsalaiset keskimäärin.* Tutkimuksen mukaan tyypillisin hetki itsemurhalle on juuri retkahtamisen jälkeen. Tanskassa rahapeliongelmien lisääntyminen on lisenssijärjestelmään siirtymisen jälkeen nimenomaan painottunut vakaviin rahapeliongelmiin.*

Poliittisten päätösten vaikutukset eivät näy välittömästi. Ruotsissa rahapelimarkkinan vapauttamisen todelliset vaikutukset tulevat esiin vasta lähivuosina, mutta Tanskan esimerkissä voidaan kuitenkin jo nähdä pitkän aikavälin seurauksia. Nykyisen tutkimustiedon valossa on suuri riski, että itsemurhat tulevat Suomessa kasvamaan, jos rahapelijärjestelmä vapautetaan.*

Herää kysymys valitseeko hallitus väliaikaiset tulovirrat sen sijaan, että se pyrkisi pitkällä aikavälillä vähentämään peliongelmaisten ja heidän omaistensa kärsimystä. Kumpi painaa enemmän suomalaisessa rahapelipolitiikassa: rahat vai henki?

Rahapeliriippuvuus sairautena vielä tuntematon – pelihaittojen vähentämiseen mallia Norjasta

Siitäkin huolimatta, että rahapeliaddiktio määriteltiin jo vuonna 2013 maailman ensimmäiseksi toiminnalliseksi riippuvuudeksi, se vaikuttaa olevan sairautena vielä suomalaisille tuntematon. Se, että rahapelimarkkinaa haluaan ylipäätään vapauttaa, vahvistaa ajatusta. Kuten myös kyselytutkimuksemme tulokset: 40 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa, tulisiko rahapelihaittojen hoitamiseen saada lisää resursseja.

Meidän tulee monella tasolla vielä kasvattaa ymmärrystä ja tietoisuutta siitä, miten rahapeliriippuvuus sairautena etenee ja miten sitä voidaan hoitaa.

Juuri nyt on erityisen tärkeää panostaa rahapelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen.

Vielä ei ole liian myöhäistä suunnata katsetta Norjaan, jossa on päätetty tiukentaa valtion rahapelimonopolia. Norjassa on pyritty kaikin keinoin rajoittamaan ulkomaisten nettikasinoiden pääsyä markkinoille, esimerkiksi estämällä pankkeja käsittelemästä yhtiöille suuntautuvaa maksuliikennettä ja langettamalla laittomien pelien tarjoamisesta suuria sakkoja. Tehokas säätely on vähentänyt rahapelaamista ja rahapelaamisen haittoja, sekä myös laittomilla sivustoilla pelaamista.*

Addiktiokysely 2025

Addiktiokyselyn 2025 toteutti Verian A-klinikkasäätiön toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1 016 suomalaista 14.–19.2.2025. Tulokset on vakioitu vastaamaan sukupuoli- ja ikäjakaumaa sekä puoluekannatusta.

Tulokset osoittavat, että suomalaisten enemmistö haluaa suojella lapsia ja nuoria rahapelien haitoilta:

• 87 % vastaajista katsoo, että alaikäisiä on suojeltava tehokkaasti valvotuilla rahapelien ikärajoilla.
• 64 % rajoittaisi nettikasinoiden saatavuutta jatkossakin.
• 84 % vastaajista katsoo, että rahapelien tarjoajia tulisi velvoittaa tiedottamaan pelaamisen riippuvuusriskistä.
• 40 % vastaajista ei osannut ottaa kantaa siihen, tulisiko rahapelihaittojen hoitoon osoittaa lisää resursseja.
• 31 % ei osannut sanoa, pitäisikö rahapelihaittojen hoito tuoda osaksi työterveyshuollon palveluita.

*Tutkimuslähteet ja artikkelit

Ajankohtaisia näkökulmia addiktioista