Margareeta Häkkisen kolumni: Päihdediagnoosi on mahdollisuus

Päihderiippuvuus on vakava, etenevä ja tappava sairaus, jota ei pidä hävetä eikä piilotella. Siihen on olemassa tehokkaita hoitoja. On tarpeetonta pohtia, hoidetaanko päihteistä johtuvia sairauksia vai ei. Se on yhteiskunnassamme jo päätetty. Nyt on saatava päihderiippuvaiset hoitoon ja kaikki menetelmät käyttöön.

Palveluvalikoimaneuvosto eli Palko julkaisi lokakuussa suosituksen huumeriippuvuuksien psykososiaalisten hoitojen menetelmistä, joita julkinen terveydenhuolto tarjoaa. Alkoholiriippuvuuden hoidon suositus ilmestyi viime vuonna. Suositus määrittelee joukon hoitoja, joista valitaan kullekin potilaalle sopiva menetelmä tai menetelmiä.

Yksin Palkon suosituspaperilla ei vielä potilaita hoideta. Hoitoa saa vain, jos tietää, mitä täytyy hoitaa.

Rahaa on riitettävä kroonisten sairauksien hoitoon niin monelle, niin usein ja niin paljon kuin hoidon tarvetta on.

Päävastuu päihdehoidosta täytyy siirtää terveydenhuoltoon. Terveydenhuollolle kuuluu nykyistä vahvempi vastuu päihdehäiriöiden varhaisesta tunnistamisesta, kirjaamisesta ja diagnosoinnista. 

Päihdesairaudet pitää hoitaa terveydenhuollon budjetista. Jos siitä riittää miljoonia toimimattomiin tietojärjestelmiin, siitä on riitettävä myös kroonisten sairauksien hoitoon niin monelle, niin usein ja niin paljon kuin hoidon tarvetta on.

Päihderiippuvuuksien sairausluonteen ymmärtäminen auttaa hoidon tavoitteiden yksilöllisessä määrittelyssä. Terveydenhuollossakaan ei tarvitse raitistaa kaikkia. Muillekin sairaille hyväksytään hoitomotivaation vaihtelu ja komplikaatiot. 

Palkon suositus huomioi ansiokkaasti, että hoidon tavoitteena ei ole pelkästään päihteiden käytön väheneminen tai loppuminen. Psykososiaalisilla hoidoilla lisätään elämänhallintaa, parannetaan terveyttä ja toimintakykyä ja vähennetään päihdehaittoja. Haittoja vähentävä hoito ei saa olla hoitoa vähentävää hoitoa. Siinä on käytettävä samoja menetelmiä kuin päihteettömyyttä tavoittelevilla potilailla.

Päihdediagnoosi ei ole leima, vaan avain hoitoon.

Mitä enemmän päihteitä käyttävä henkilö kuntoutuu kohti omia tavoitteitaan, sitä enemmän painopiste alkaa siirtyä pois terveydenhuollosta. Kun elämä on paremmin hallinnassa, päihteiden tilalle tarvitaan muuta tekemistä. Sosiaalitoimi, järjestöt ja kolmas sektori ovat tässä keskeisiä. Tekemisen puute ei ole enää terveydenhuollon ratkaistavissa. Kaikkia soten toimijoita tarvitaan, mutta eri rooleissa.

Meidän päihdealan työntekijöiden täytyy päästää irti stigman pelosta. Diagnosoitu ja kirjattu päihderiippuvuus on iloinen asia. Päihdediagnoosi ei ole leima, vaan avain hoitoon. Hoidon tarve ei häviä piilottelemalla. Hoidon tarve häviää vain hoitamalla.

Margareeta Häkkinen työskentelee ylilääkärinä A-klinikka Oy:ssä ja THL:ssä.

Kolumni on julkaistu Tiimi-lehdessä 5/2021.