Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

05.07.2021 | Yleinen

Tarja Virolainen

Margareeta Häkkisen kolumni: Huoli kilpailutuksista ei ole menneisyyttä

Huoli päihdehoidon kilpailutuksista ei ole menneisyyden dinosaurusten muutosvastarintaa. Se on huolta päihdehoidon tulevaisuudesta, kirjoittaa Margareeta Häkkinen Tiimi-lehden 3/2021 kolumnissaan.

Kilpailutukset ovat olleet minulle arkea siitä lähtien, kun vuonna 2014 menin töihin päihdeklinikalle. Parhaimmillaan kilpailutukset ovat opettaneet ketteriä palveluntuottajia keksimään uusia innovaatioita, joilla sekä säästetään rahaa että parannetaan hoitoa. 

Huoli päihdehoidon kilpailutuksista ei kuitenkaan ole menneisyyden dinosaurusten muutosvastarintaa. Se on huolta päihdehoidon tulevaisuudesta. 

Säästäminen muuttuu epäeettiseksi, jos potilas ei saa sitä hoitoa, jota juuri sillä hetkellä tarvitsee.  

Välillä päihdehoitoon joutuu liiankin helposti. Psykiatrialla voidaan todeta, että osasto on täynnä, mutta ei hätää, jollain päihdehoidon tuottajalla on aina tilaa. Tällöin tulee houkutus siirtää potilas erikoissairaanhoidosta liian aikaisin halvempaan, hyvin kilpailutettuun päihdehoitoon. Säästäminen muuttuu järkevästä epäeettiseksi, jos potilas ei saa sitä hoitoa, jota juuri sillä hetkellä tarvitsee.  

Päihdehoidon sisältö voidaan kilpailuttaa puutteelliseksi, vahingossakin. Kilpailutusten laatijoiden oma päihdehoidon osaaminen voi olla menneisyyttä. Tilannetta voisi korjata osallistamalla kilpailutusten valmistelussa päihdehoidon käytännön ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita. 

Potilaita erilaisine tarpeineen ei saa enää sivuuttaa. Jatkossa palvelujärjestelmämme täytyy huomioida potilaiden tosiasiallinen mahdollisuus osallistua hoitonsa suunnitteluun ja hoitomuodon ja -paikan valintaan, kilpailutuksista riippumatta.  

Laitoshoidon halvaksi kilpailtu hinta ei korjaa nykyisiä räikeitä puutteita avohoidossa. Huonosti suunniteltu laitoshoitojakso tai olematon avohoito lyhyen laitoshoidon jälkeen ei tuo säästöjä. Se tuottaa turhautumista ja epäonnistumista sekä potilaille että työntekijöille. Lisäksi hoitoverkoston yhteistyötä ja yhdessä tekemistä haittaa toimijoiden ja potilaiden vaihtuminen kilpailutusten myötä.

Koska kilpailla ilmeisesti täytyy, voitaisiinko kilpailla hoidon laadusta?

Koska kilpailla ilmeisesti täytyy, voitaisiinko kilpailla hoidon laadusta? Nykyään kilpailutuksen laatupisteet, jos niitä jaetaan, saa yhden sivun höttösuunnitelmasta, kunhan sen viitsii palauttaa. Jos halutaan vaikuttavaa hoitoa, kilpaillaan sen tuottamisesta. Tätä varten päihdehoidolle tarvitaan valtakunnalliset laadun mittaamisen kriteerit ja käytännöt. 

Juuri nyt pitää olla huolissaan päihdehoidon pahenevasta työvoimapulasta. Kilpailutukset eivät ole ainoa syypää, mutta uutiset yt-neuvotteluista eivät houkuttele hakeutumaan alalle – eivätkä pysymään sillä. Oma työpaikka voi kilpailutusten vuoksi kadota. Samalla katoavat luottamukseen nojaavat potilassuhteet.

Päihdehoidon tarve kuitenkin säilyy ja kasvaa. Hoitajapulaa päihdehoito ei kestä. 

Margareeta Häkkinen työskentelee ylilääkärinä A-klinikka Oy:ssä ja THL:ssä. Kolumni on julkaistu Tiimi-lehdessä 3/2021.

PIENI PYYNTÖ SINULLE: auta meitä saamaan enemmän näkyvyyttä päihdetyölle. Pyydämme, että tilaisit Tiimin printtiversion. Tilausmaksu on vain 25 euroa vuodessa, ja sillä saat painetun lehden suoraan kotiisi tai työpaikallesi viisi kertaa vuodessa. Tilauslomakkeen löydät tämän sivun alalaidasta. Tervetuloa Tiimin lukijaksi!

Anna arvio sisällöstä

This field is hidden when viewing the form
Voimakkaasti eri mieltäEri mieltäNeutraaliSamaa mieltäVoimakkaasti samaa mieltä
Oliko tämä sivu sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon
Lue lisää