Apua maahanmuuttajataustaisten nuorten kotiutumiseen

”Meidän tulee ehkäistä syrjäytymistä ja luoda yhteiskunta, jossa eri ryhmillä on mahdollisuus kohdata vailla ennakkoluuloja” sanovat A-klinikkasäätiön Jalma-hankkeen Mahad Sheikh Musse ja Marine Meliksetyan.

A-klinikkasäätiön Jalma-hankkeen päätavoitteena on löytää ja kohdata Helsingissä asuvia, avun tarpeessa olevia maahanmuuttajataustaisia nuoria. Jalma-hankkeen koordinaattori Mahad antaa yhdessä työparinsa, suunnittelija Marinen kanssa nuorille keinoja oman elämän selkeyttämiseksi, esimerkiksi tarjoamalla keskusteluapua, ohjausta, neuvontaa ja tarpeen vaatiessa yksilöllistä tukea. He pyrkivät myös auttamaan nuoria löytämään suunnan omalle elämälleen ja polkunsa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Mahad ja Marine muodostavat monikulttuurisen ja osaavan tiimin, ja yhdessä heillä on pitkä työhistoria maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa toimimisesta.
Mahadilla on 19 vuoden kokemus Helsingin kaupungin nuorisopalvelussa työskentelystä, jossa hän on toiminut nuorisotyötilassa ja paperittomien nuorten ohjauksessa. Hänellä on myös runsaasti kokemusta jalkautuvasta työstä. Marine on puolestaan sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Aikaisempi kokemus järjestötyöstä sekä palveluasiantuntijan- ja neuvojan rooleista Kelassa ja MAP:issa ovat tehneet hänestä erilaisten asiakkaiden tarpeet ymmärtävän ammattilaisen.

Usein vaikeinta on saada nuoret ottamaan apua vastaan

Yhdessä he auttavat maahanmuuttajataustaisia nuoria monenlaisissa ongelmatilanteissa, kuten tarjoamalla psykososiaalista tukea tai auttamalla konkreettisissa asioissa, esimerkiksi koulutuksen tai työllistymisen kanssa.

Monesti vaikeinta on saada nuoret ottamaan apua vastaan. He ovat usein kokeneet pettymyksiä aikuisiin ja viranomaisiin, jolloin Jalman työn keskiössä on luottamuksen ja turvallisen tilan rakentaminen.

Nuoret ovat kohdanneet monenlaisia haasteita, kuten maahanmuuttoon liittyviä vaikeuksia, sosiaalisia ongelmia tai päihde- ja mielenterveysongelmia. Suomessa on myös puhuttu paljon Ruotsin katujengitilanteesta, ja monet pelkäävät että, olemme luisumassa samaan suuntaan. Mahad ja Marine eivät näe, että olisimme menossa Ruotsin tietä, jos teemme aktiivisesti asioita sen estämiseksi.

Maahanmuuttajataustaisten tulevaisuus Suomessa riippuu siitä, kuinka hyvin voimme tarjota heille kulttuurisensitiivisiä palveluita ja kuinka paljon siihen voidaan kohdistaa resursseja. Juuri resurssien, kuten tarvittavan rahoituksen puute on yksi sopeutumisen suurimmista haasteista. Resurssien määrä vaikuttaa suoraan siihen, kuinka laajasti voimme tarjota tukipalveluita maahanmuuttajataustaisille nuorille

”Kaikki nuoret ovat myös yksilöitä ja heidän lokeroimista tiettyihin ryhmiin tulisi välttää. Meidän tulisi ehkäistä syrjäytymistä ja luoda yhteiskunta, jossa eri ryhmillä on mahdollisuus kohdata”, painottaa Mahad.

Mahad toivoo voivansa tehdä eri palvelut, esimerkiksi kulttuurisensitiiviset asumis- ja talousneuvontapalvelut, vertaistukiryhmät sekä eri kieliset tapahtumat tutuiksi monikielisille nuorille, jotta he voisivat hyödyntää niitä paremmin.

Mahad ja Marine korostavat, että nuorten lisäksi heidän auttamisensa on arvokasta myös koko yhteiskunnan kannalta. Vahvistamalla nuorten hyvinvointia ja integroitumista voimme tukea koko yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kehitystä.

”Uskon, että nuorilla on potentiaalia menestyä ja integroitua yhteiskuntaan, kun he saavat tarvitsemaansa tukea ja mahdollisuuksia integroitumisen tueksi. Meidän on pystyttävä myös vähentämään yhteiskunnan ennakkoluuloja” sanoo Marine.

Työn merkityksellisyys auttaa jaksamaan vaikeina hetkinä

Monipuolisen kokemuksen lisäksi Marine tuo tiimiin laajan kielitaidon, hän puhuu viittä eri kieltä. Mahadilla on taito kohdata nuoria yksilöinä ja jättämällä ennakkoluulot syrjään. Jalman tiimin suuri etu on heidän laaja kielitaitonsa, jonka ansiosta he pystyvät auttamaan monia nuoria heidän omalla äidinkielellään.

Tiimi työskentelee tiiviissä yhteistyössä ja he sopivat työnjaosta keskenään aina tapauskohtaisesti. Jalman työpäivien sisällöt ovat vaihtelevia, välillä päivät kuluvat toimistolla tietokoneen äärellä ja toisina taas ympäri Helsingin katuja. Jalkautumispäivinä liikuntaa saattaa tulla paljonkin ja askelia kertyä työpäivän aikana jopa yli 15 000, kun nuoria etsitään eri paikoista.

Jalkautumispäivinä Mahad ja Marine lähtevät yleensä liikkeelle menemällä alueille, joilla tietävät nuorten liikkuvan. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi nuorisotilat, koulut ja kadut. Usein nuoria kohdataan kasvotusten, mutta toisinaan heihin pidetään yhteyttä myös puhelimitse tai sosiaalisen median välityksellä, mikäli nuori kokee tällaisen yhteydenpitotavan itselleen sopivimmaksi.

Nuorten kanssa käytävien keskustelujen sisällöt vaihtelevat laidasta laitaan ja Mahad ja Marine pyrkivätkin puhumaan nuorten mieltä painavista asioista. Usein keskustelut liittyvät koulutukseen, työllistymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, päihteisiin tai mielenterveyteen. Jalman tiimiläiset pyrkivät tarjoamaan jokaiselle nuorelle juuri sellaista tukea, kun hän tarvitsee.

”Tärkeintä on kohdata nuoret yksilöinä ja jättää ennakkoluulot syrjään” painottaa Mahad.

Vaativan ja joskus henkisesti kuormittavan työn keskellä Mahad ja Marine saavat voimaa läheisistään ja perheistään. Myös työn merkityksellisyys auttaa jaksamaan vaikeina hetkinä. Molempia motivoi vahva halu auttaa nuoria löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa ja tie kohti parempaa tulevaisuutta.