Addiktioihin puuttuminen on työpaikalla jokaisen vastuulla

Arviolta 300 000 alkoholin riski- ja ongelmakäyttäjää käy jatkuvasti töissä. Tästä aiheutuu monia haittoja, joista koituu yhteiskunnalle miljardiluokan menetykset vuosittain. A-klinikkasäätiön Addiktiot ja työelämä -yksikön päällikkö Camilla Metsäranta kertoo, miksi työpaikoilla on tärkeää puuttua addiktioihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Alkoholiongelma, huumeriippuvuus, peliaddiktio, työnarkomania, some- ja digiriippuvuus. Ne kaikki kulkevat ihmisen mukana myös töihin – ja siellä ne koskevat koko työyhteisöä eivätkä ole yksityisasia, korostaa A-klinikkasäätiön Addiktiot ja työelämä -yksikön päällikkö Camilla Metsäranta.

Näin hän vastaa kysymyksiin, kuinka addiktioihin työpaikoilla puututaan ja miten tilannetta pitäisi parantaa.

Kenen vastuulla on puuttua työntekijöiden addiktioihin työyhteisössä?

Kaikkien työyhteisön jäsenten vastuulla. Kukaan ei voi ulkoistaa vastuutaan työkaverin hyvinvoinnista. Alkoholi- ja muut riippuvuusongelmat heijastuvat herkästi työntekoon, sillä työikäiset viettävät suuren osan ajastaan töissä. Jos kollegan tilanne herättää huolta, meidän jokaisen tehtävä on ottaa asia puheeksi, vaikka viime kädessä vastuu onkin työnantajalla. Se ei vaadi mitään erityistaitoja, vaan normaalia välittämistä ja vaikka sen kysymistä, mitä kollegalle kuuluu.

Miten suomalaiset suhtautuvat työkaverin riippuvuusongelmaan?

A-klinikkasäätiön ja Kantarin tuoreen väestötutkimuksen tulokset ovat huolestuttavia: suomalaiset siirtävät puheeksioton addiktioista mielellään muille – joko työterveyshuollolle tai esihenkilöille. Jopa 53 % väestötutkimuksen vastaajista toteaa, että addiktio-ongelmien puheeksiotto ”ei kuulu minulle”, vaan on työpaikalla ensisijaisesti työterveyshuollon tehtävä. Puheeksiottoa myös pidetään vaikeana.

Kuinka yleinen työssäkäyvien alkoholiongelma on?

Alkoholiongelma on edelleen yleisin työikäisten addiktio ja koskee arviolta 300 000:ta suomalaista. He siis käyvät sairaina töissä, ja ongelma heijastuu monin eri tavoin koko työyhteisöön.

Mitä seurauksia työikäisten addiktioista on yhteiskunnalle?

Alkoholin aiheuttamia sairauspoissaoloja arvioitiin Kelan korvaamiin sairauspäivärahapäiviin perustuen kertyvän lähes 350 000 päivää vuosittain.. Päihdehaitoista koituu inhimillisen ahdistuksen sekä terveys- ja sosiaalisten haittojen lisäksi rahassa mitattavia haittoja yksilöille, työyhteisöille ja yhteiskunnalle. Ne aiheuttavat työelämässä vuosittain vähintään 500 miljoonan euron kustannukset. Kun lukuun lisätään välilliset kustannukset, kuten lyhyet sairauspoissaolot, sairaalahoitojaksot, läheisten työssäkäyntiä haittaavat vaikutukset ja työkyvyttömyyseläkkeet, summa nousee miljardiluokkaan.

Mihin työpaikoilla pitäisi tarttua ensimmäiseksi?

Työpaikoilla tarvitaan lisää tietoa addiktioiden puheeksiotosta ja työkaluja niihin puuttumiseen. Näin inhimillisyys ja yhteisvastuu lisääntyisivät koko yhteiskunnassa. Samalla vähenisivät häpeä ja leima, jotka liittyvät riippuvuuksiin edelleen vahvasti ja ehkäisevät hoitoon hakeutumista.

Riippuvuusongelmista pitäisi siis puhua ja niihin tarttua työpaikoilla nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Tätä vaikeuttaa se, että niihin liittyy monesti ongelman kieltäminen. Riippuvainen henkilö itse on usein viimeinen, joka ymmärtää tilanteensa.

Mitä konkreettista työyhteisössä voi tehdä asian hyväksi?

On tärkeää, että työpaikoilla luodaan selkeät pelisäännöt, kuten päihdeohjelma ja hoitomallit, riippuvuusongelmiin puuttumiseen. Myös esihenkilötaitojen on tärkeää olla näissä asioissa ajan tasalla.

Jokaisella työpaikalla on hyvä myös miettiä, kuinka organisaation kulttuuri ohjaa työntekijöitä palautumaan töistä ja onko esimerkiksi viinilasillinen ensimmäinen keino stressin purkamiseen. Entä kannustaako kulttuuri alkoholinkäyttöön yhteisissä tilaisuuksissa vai onko tarjolla aina myös alkoholittomia vaihtoehtoja.

Kuinka työpaikoilla tunnistetaan muut addiktiot?

On tärkeää, että riskitason alkoholinkäytön lisäksi muutkin addiktiot tunnistetaan työpaikoilla nykyistä paremmin. Toivottavasti saamme lisää tutkimusta siitä, kuinka esimerkiksi rahapelihaitat näkyvät työyhteisöissä. Myös some- ja digiriippuvuus lisääntyvät jatkuvasti, ja niistäkin tarvitaan lisätietoa.

Lue lisää