03.05.2021 | Yleinen
Tarja Virolainen
1o viestiämme kuntavaaleihin
A-klinikkasäätiö lähestyy kuntavaalien ehdokkaita ja äänestäjiä 10 viestillä. Viestit koskevat lapsia, nuoria, perheitä ja päihteitä käyttäviä ihmisiä. Ihmisille annettavasta tuesta ja avusta ei pidä leikata.
1. Vahvojen turvaverkkojen kunta varmistaa lasten ja nuorten turvallisuuden perheissä, joiden arkea päihdeongelmat varjostavat.
Koti ei ole turvallinen paikka kaikille lapsille. Esimerkiksi vanhemman haitallinen päihteidenkäyttö aiheuttaa lapsen elämässä todellisia ongelmia, joilla voi olla kauaskantoiset seuraukset.
Kodin päihteidenkäytön vuoksi oireilevat lapset tulee nähdä ja huomioida varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastuksissa ja muissa vapaa-ajan toiminnoissa. On aikuisten vastuulla tarjota lapselle mahdollisuus kertoa kotihuolista.
Perheille tulee tarjota tukea varhaisessa vaiheessa. Se on paitsi inhimillistä, myös kustannuksiltaan edullisinta. Kunnan perustason palveluista, kuten neuvoloista ja perhetyöstä, ei pidä säästää. Hintavimmaksi tulee aina ratkaisu, jossa päädytään lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle lastensuojelun toimin.
2. Vahvojen turvaverkkojen kunnassa päihteiden ongelmakäyttäjien läheiset huomioidaan itsenäisinä avuntarvitsijoina ja heille tarjotaan kattavasti tukea.
Ihmisen päihde- ja riippuvuusongelmat heijastuvat väistämättä myös hänen lähipiiriinsä. Masennuksen, ahdistuksen tai fyysisen sairastumisen taustalla saattaa olla kotitilanne, jossa läheinen juo tai pelaa liikaa rahapelejä tai käyttää huumeita.
Läheiset ovat itsenäisiä tuen tarvitsijoita. Tukea tulee olla tarjolla siinäkin tapauksessa, jos päihteitä käyttävä ei halua hakeutua avun piiriin. Kunta voi tarjota päihteitä käyttävien ja riippuvuuksista kärsivien ihmisten omaisille ja läheisille ohjattua vertaistukea. Sitä tulee järjestää matalalla kynnyksellä ilman leimautumisen pelkoa.
Vertaistukea on käytetty päihde- ja mielenterveystyössä pitkään. On vahva kokemus siitä, että vertaistuki auttaa. Ihmistä helpottaa huomata, että hän ei ole yksin omassa tilanteessaan. Järjestöille ja yhdistyksille tulee antaa mahdollisuuksia tarjota vertaistukea ongelmista kärsiville.
3. Vahvojen turvaverkkojen kunta ei nipistä nuorisotyöstä.
Nuoruus on ihmisen elämässä erityistä aikaa. Nuori etsii itseään, rajojaan ja omaa paikkaansa muiden ihmisten joukossa ja maailmassa. Muut ihmiset – varsinkin aikuiset – toimivat tässä peilinä. On sitä parempi, mitä enemmän nuoren ympärillä on turvallisia aikuisia.
Koronakriisin aikana myös nuorten elämänpiiri on supistunut, mistä on koitunut monelle nuorelle huonoja seurauksia. Yhä useampi nuori kertoo epävarmuudesta, tulevaisuutta koskevista huolista, masennuksesta ja ahdistuksesta.
Nuorille suunnatusta työstä ei pidä leikata. Nyt tarvitaan satsauksia nuorisotyöhön ja nuorille suunnattuun harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan. Nuorille tarvitaan omia paikkoja, joissa on läsnä turvallisia ja luotettavia aikuisia, joita voi lähestyä myös silloin, kun tuntuu vaikealta.
4. Vahvojen turvaverkkojen kunta ei säästä koulujen oppilashuollosta.
Nuoruusikään kuuluu tietynlainen hauraus, joka voi peittyä monenlaisen käyttäytymisen alle. Eri tavoin oireileville nuorille tulee olla tarjolla apua matalalla kynnyksellä.
Luontevin paikka tarjota apua on nuorta lähellä. Koulujen oppilashuollosta eli koulukuraattori-, -psykologi- ja -terveydenhoitajapalveluista ei pidä säästää. Nuoret ovat joustavia korjaamaan elämänpolkuaan, jos on oikea henkilö oikeaan aikaan oikeassa paikassa auttamassa.
Hyvin toimivat matalan kynnyksen lähipalvelut auttavat välttämään vaikeuksien kasautumista ja kriisiytymistä. Näin mahdollisesti vältytään myös lähetteiltä hinnaltaan kalliimpaan erikoissairaanhoitoon. Hinnakkaimmaksi tulee nuoren sijoitus kodin ulkopuolelle lastensuojelun toimin.
5. Vahvojen turvaverkkojen kunnassa apu on kaikkien saatavilla ilman päihde- ja riippuvuusongelmiin liittyvää häpeäleimaa.
Päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa elävien ihmisten pitää saada nopeammin ja helpommin apua. Jokaisen kuntalaisen tulee saada apua taustasta tai elämäntilanteesta riippumatta. Häpeäleima voi estää ihmisiä hakeutumasta avun pariin, pelkona voi olla työn tai maineen menetys.
Päihde- ja mielenterveysongelmaiselle avun etsiminen eri toimipisteistä voi olla ylitsepääsemätöntä. Siksi avun tulee löytyä yhden luukun takaa ilman erillistä ajanvarausta. Ihmisten ongelmia täytyy ratkaista kokonaisuuksina eikä häntä saa pompottaa palvelusta toiseen. Luukulta toiselle hyppyyttäminen voi väsyttää jo valmiiksi haasteellisessa elämäntilanteessa elävän ja tiputtaa hänet pois avun piiristä.
Tarjottavan avun tulee olla monipuolista, eikä esimerkiksi päihdeongelma saa estää mielenterveyspalveluiden saamista. Apu ja palvelut tulee viedä sinne, missä asiakkaat ovat eli matalan kynnyksen palvelukeskuksiin, asumisyksiköihin ja kaduille.
6. Vahvojen turvaverkkojen kunta tarjoaa helposti saavutettavan ja eheän palvelupolun ihmisille, jotka kamppailevat elämässään yhtä aikaa monen ongelman kanssa.
Päihde-, riippuvuus- ja mielenterveysongelmista kärsivän tulee saada samanaikaista apua ja palveluita eri ongelmiinsa. Palvelut pitää sovittaa yhteen saumattomasti ja kommunikoinnin niiden välillä on hoiduttava sujuvasti. Asiakkaan ongelmia hoitaa samojen ihmisten työryhmä, jolloin hän ei joudu aloittamaan oman taustansa selvittämistä joka kerta uudelleen.
Varmista säännöksillä, että palvelupolut on suunniteltu pitkälle aikajänteelle, vaihtuvat elämäntilanteet huomioiden. Esimerkiksi mielenterveysongelmien helpottaessa ei lopeteta tukea, jota ihminen tarvitsee päihdeongelmiinsa.
Apua tulee olla tarjolla oikea-aikaisesti. Yhteistyön pitää toimia vaivattomasti myös sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelle. Palveluiden työntekijöillä tulee olla hyvät verkostot, ja yhteistyö järjestöjen ja esimerkiksi poliisin ja maahanmuuttoviraston kanssa on ketterää. Palveluntarjonnassa ylitetään perinteiset ammattiroolit.
7. Vahvojen turvaverkkojen kunta varmistaa, että tuki lähtee aina päihde- ja mielenterveysongelmiin apua tarvitsevan ihmisen omista toiveista, tarpeista ja tavoitteista.
Apua ja tukea tulee tarjota aina avunsaajan asettamista tavoitteista lähtien. Asiakkaan motiivi pysyä mukana tuen piirissä kasvaa, kun apu vastaa nimenomaan hänen tarpeisiinsa. Jokaisen ihmisen elämäntilanne, kokemukset ja tarpeet määrittävät sitä, millaista tukea hän tarvitsee.
Tuen tavoitteet luodaan vuorovaikutuksessa autettavan ihmisen kanssa. Tarpeiden ja tavoitteiden määrittelyn ei tule lähteä palveluntuottajan mielikuvasta, vaikkapa siitä, millainen on hyvä ja tavoiteltu elämä. Asiakastyötä tekeviä ammattilaisia tulee kouluttaa uudenlaiseen työotteeseen, jossa ihmisen tausta ja elämäntilanne otetaan huomioon.
8. Vahvojen turvaverkkojen kunnassa tehdään haittoja vähentävää päihdetyötä, jotta päihdekuolemat vähenevät tulevaisuudessa.
Haittoja vähentävä päihdetyö vähentää huumeiden käytöstä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Päihteiden käytöstä johtuvia kuolemia ja kalliita terveysmenoja ehkäistään haittoja vähentävällä työllä.
Jokaisen ihmisen ihmisarvoa tulee kunnioittaa tarjoamalla asuntoja, terveys- ja lakineuvontaa päihteitä käyttäville ilman, että heiltä vaaditaan päihteiden käytön lopettamista tai vähentämistä. Kunnan tulee tarjota tukea asumisen haasteisiin, jotta asukas ei menetä asuntoaan.
9. Vahvojen turvaverkkojen kunnassa päihdepalvelujärjestelmä reagoi hoidon tarpeeseen nopeasti.
Päihdepalveluiden piiriin tulee päästä nopeasti. Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivä voi tehdä päätöksen hoitoon hakeutumisesta nopeasti. Hänen haluunsa saada apua tulee reagoida nopeasti.
Hidas ja monimutkainen prosessi nostaa kynnystä hakeutua avun piiriin ja on monelle ylitsepääsemätön este. Hoitoon hakeutumisen aikaikkuna on usein lyhyt, joten asiakas tulisi voida ohjata välittömästi avun piiriin ilman odotusaikoja tai vaatimuksia päihteettömyydestä.
Hyvin toimivat palvelut saavuttavat ja auttavat ihmisiä, jotka elävät yhteiskunnan marginaalissa tai sen ulkopuolella. Niihin pääsee vaivattomasti ja joustavasti.
10. Vahvojen turvaverkkojen kunta ei valitse päihde- ja mielenterveyspalveluja hinnan vaan laadun perusteella.
Päihde- ja mielenterveyspalveluita suunniteltaessa raha ei saa olla ratkaisevin tekijä. Palveluntuottajan tulee tarjota tasa-arvoista ja joustavaa apua ja tehdä kattavasti yhteistyötä muiden palveluiden kanssa. Palvelun pitää tavoittaa mahdollisimman laajasti ihmisiä ja toiminnan tulee olla kaikille kuuluvaa ja ihmisarvoa kunnioittavaa.
Ostettavan palvelun sisällön tulee vastata asiakkaiden tarpeita. Palvelussa tulee huomioida laitoshoidon henkilöstömitoitukset ja laatumittarit, joissa päihdeongelman luonne otetaan huomioon.
#ApuKuuluuKaikille #kuntavaalit
Tykkää, jaa, kommentoi