03.10.2025 | Päivän puheenaihe
Alfa-PVP on testi Suomen huumepolitiikalle
Tänään julkaistu Suomalaisen Tiedeakatemian tietokooste tarjoaa tutkittuun tietoon pohjautuvia keinoja, joilla palvelujärjestelmä voi vastata alfa-PVP:n, eli ”peukun”, aiheuttamiin haasteisiin. A-klinikkasäätiön tiimipäällikkö, dosentti Jouni Tourunen painottaa, että tarvitaan rohkeutta ottaa käyttöön ne menetelmät, joiden vaikuttavuudesta on jo kansainvälistä näyttöä.
Alfa-PVP on synteettinen katinoni, joka vaikuttaa nopeasti ja aiheuttaa vakavia seurauksia: sekavuutta, aggressiota ja psykoottisia oireita. Vaikutus kestää vain hetken, mikä johtaa tiheään uudelleenkäyttöön ja voimakkaaseen riippuvuuteen.
”Alfa-PVP:n kohdalla yhdistyy nopea riippuvuuden kehittyminen ja psyykkisten oireiden rajuus. Kokemukset kertovat jo nyt, että se kuormittaa yhteiskuntaa enemmän kuin olemme tottuneet näkemään”, Jouni Tourunen sanoo.
Poliisin tilastot kertovat kehityksen vauhdista: vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla alfa-PVP:tä takavarikoitiin yli kahdeksan kiloa, kun viisi vuotta aiemmin määrä jäi puoleen kiloon.
”Samalla on muistettava, että kyse ei ole toivottomasta tilanteesta. Kyse on sairaudesta, johon on olemassa hoitokeinoja. Kun matalan kynnyksen palvelut, oikea-aikainen hoitoonohjaus ja haittoja vähentävät toimet otetaan käyttöön, tilannetta voidaan helpottaa nopeasti”, Tourunen painottaa.
Hoitoonohjausta on vahvistettava
Tietokoosteen mukaan alfa-PVP:n käyttö kytkeytyy erityisesti kolmeen ryhmään: amfetamiiniriippuvaisiin, monipäihteitä käyttäviin huono-osaisiin sekä nuoriin aikuisiin, joille polttaminen on tuttua kannabiksesta.
”Ratkaisevaa on, että apua saa heti ja matalalla kynnyksellä. Kun palvelut tavoittavat varhaisessa vaiheessa, ongelmien paheneminen voidaan estää”, Tourunen sanoo.
Suomessa huumehoito on keskittynyt pitkälti opioidiriippuvuuden hoitoon, eikä stimulanttirippuvuuteen ole selkeitä hoitopolkuja. Käyttäjät päätyvät usein hoitoon vasta päivystyksen kautta, eikä jatkohoitoon ohjautuminen toteudu.
”Suomessa stimulanttirippuvainen tulee usein päivystykseen psykoosin tai vakavan kriisin vuoksi, mutta ohjaus päihdehoitoon ei toteudu. Hoitopolkuja pitäisi rakentaa niin, että päivystyksestä olisi suora ja matalan kynnyksen reitti hoitoon ja kuntoutukseen”, Tourunen sanoo.
Helsingissä on jo otettu käyttöön toimia, joilla vastataan alfa-PVP:n aiheuttamiin haasteisiin. Kaupunki on lisännyt jalkautuvaa päihdetyötä ja käynnistänyt jonottoman vieroitushoidon, jossa asiakas pääsee heti hoitoon ilman jonoja ja kuntoutukseen ohjataan välittömästi, jos hän siihen suostuu.
”Helsingin malli osoittaa, että hoitoonohjausta voidaan helpottaa nopeasti, kun tahtoa löytyy. Kun vieroitukseen ja kuntoutukseen pääsee ilman jonoja, katkeaa se kierre, jossa ihminen palaa kadulle entistä huonommassa kunnossa. Tätä toimintatapaa pitäisi levittää myös muualle Suomeen”, Tourunen sanoo.
Lainsäädäntö jarruttaa haittojen vähentämistä
Suomen huumepolitiikan jäykkyys vaikeuttaa uusien menetelmien käyttöönottoa. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista ainetunnistuspalveluja, valvottuja käyttötiloja eikä stimulanttikorvaushoitoa, vaikka kansainvälinen tutkimus osoittaa niiden vähentävän haittoja ja tukevan ihmisiä hoitoon kiinnittymisessä.
”Kun käyttö on kriminalisoitu, moni ei uskalla hakea apua. Silloin syntyy tilanne, jossa ongelmat kasaantuvat kaduille ja päivystyksiin. Haittojen vähentämisen keinoja olisi tarjolla, ja niiden käyttöönotto vähentäisi kärsimystä ja lisäisi turvallisuutta koko yhteiskunnassa”, Tourunen sanoo.
Tutkittua tietoa ratkaisujen tueksi
Suomalaisen Tiedeakatemian tietokooste kokoaa joukon keinoja, joilla Alfa-PVP:n aiheuttamiin haasteisiin voidaan vastata.
Se suosittaa muun muassa:
- kansallisten hoitosuositusten päivittämistä
- stimulanttirippuvuuden hoitopolkujen rakentamista päivystyksestä kuntoutukseen
- päihdepsykiatrisen osaamisen vahvistamista yliopistosairaaloissa,
- haittoja vähentäviä toimia, kuten valvottuja käyttötiloja ja ainetunnistuspalveluja
- järjestöjen rahoituksen turvaamista, jotta matalan kynnyksen palvelut pysyvät saavutettavina.
”Hoitoon pääsy on tehtävä huomattavasti helpommaksi. Kun vieroitukseen ja kuntoutukseen pääsee ilman jonoja, katkeaa se kierre, jossa ihminen palaa kadulle entistä huonommassa kunnossa,” Tourunen sanoo.
Tietokoosteeseen osallistuneet tutkijat: Ilkka Ojanperä (Helsingin yliopisto), Pirkko Kriikku (THL), Solja Niemelä (Turun yliopisto), Anna Leppo (Helsingin yliopisto), Riikka Perälä (Y-säätiö), Teemu Kaskela (A-klinikkasäätiö), Jouni Tourunen (A-klinikkasäätiö), Tuukka Tammi (THL) ja Sanna Rönkä (THL). Kiitos myös Janne Nahkuri (A-klinikkasäätiö).
Lisätietoja
Lue lisää
Ole mukana rakentamassa inhimillisempää yhteiskuntaa
Liity uutiskirjeemme tilaajaksi ja laajenna ymmärrystäsi addiktioista. Saat ajankohtaista tutkimustietoa, oivaltavia näkökulmia ja konkreettisia ratkaisuja, jotka edistävät hyvinvointia ja auttavat luomaan välittävämpää yhteiskuntaa.
Tykkää, jaa