A-klinikkasäätiö 70 vuotta: ”Pellolta lähiöpubin kautta digiyhteiskuntaan – riippuvuudet elävät ajassa”

Olemme vuosikymmenten saatossa vaikuttaneet hoitokäytäntöihin, olleet kaupungeille ja kunnille merkittävä kumppani ja tuottaneet riippumatonta tutkimusta, joka on muovannut paitsi päihde- ja riippuvuushoitoa myös lainsäädäntöä. Tunnistamme asemamme ja merkityksemme historiassa, mutta myös velvollisuutemme uusia sukupolvia kohtaan.

Siinä missä alkoholin kulutus tilastollisesti laskee, huumeiden käyttö lisääntyy ja kaduille tulee uusia, toinen toistaan nopeammin koukuttavia muuntohuumeita. Myös nikotiinin käyttötavat ovat muuttuneet. Lisäksi raha- ja digipelaaminen, sosiaalinen media, kuntodoping, liikunta, seksi, ruoka ja muut riippuvuuspotentiaalia sisältävät toiminnot ovat alkaneet vaivata ihmisiä tässä ajassa.

Tehtävämme ei missään nimessä ole vähentynyt, vaan päinvastoin. 70-vuotias A-klinikkasäätiö on addiktioiden asiantuntija, riippumatta siitä, minkä muodon ne saavat.

A-klinikkasäätiön historia on osa hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä

Yhteiskunnalliset muutokset ja ilmiöt ovat kautta aikojen vaikuttaneet ihmisen riippuvuuskäyttäytymiseen. Kun katsomme A-klinikkasäätiön menneitä vuosikymmeniä, on historiaamme peilattava koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehitykseen.

A-klinikkasäätiö perustettiin 1950-luvun puolivälissä, jolloin maatalousyhteiskunta oli kovaa vauhtia teollistumassa ja kaupungistumassa.

Kun haitat alkoivat nousta yhteiskunnallisiksi ongelmiksi, väkijuomatilanteeseen oli puututtava kansallisella tasolla.

Sosiaalihallitus, Alko ja 24 sosiaali- ja terveysalan järjestöä perustivat yhteistyössä A-klinikkasäätiön 10.10.1955. Tahtotila oli kirkas: päihdehuoltoon tarvittiin selkeä, kansallinen tapa toimia. Aiemmin perustetuista yksittäisistä A-klinikoista otettiin mallia, ja säätiö alkoi rakentaa hoitopaikkoja ympäri maata.

Riippuvuudet löysivät uuden reitin ihmisten arkeen

Päihteet löysivät tiensä ihmisten arkeen uudella tavalla 60–70-luvulla, jolloin maatilojen peltotöistä muutettiin teollisuustöiden perässä kaupunkien kerrostalolähiöihin. Elämä kaupungissa toi osalle toimettomuutta ja turhautumista, jota lähdettiin helposti lievittämään lähipubiin.

Kulutuksen lisääntyessä myös ongelmakäyttö ja hoitotarpeet kasvoivat.

Kollektiiviset järjestelmät, jotka nojasivat solidaarisuuteen ja yhteisvastuullisuuteen, alkoivat jäädä 1980-luvulla yksilökeskeisyyden ja markkinatalouden jalkoihin.

Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt, ja olemme koko ajan tavoitettavissa ja suoritusarvioinnin kohteena. Teknologian murroksessa ja digitalisaation keskellä myös kansantaudit ovat muutoksessa: mielenterveysongelmat ovat nousseet sydän- ja verisuonisairauksien sekä tuki- ja liikuntaelintautien rinnalle.

Sääntelyn sijaan alkoholille ja rahapeleille luodaan markkinaa

Alkoholiperäisiin sairauksiin kuolee vuosittain noin 1 700 ihmistä ja huumeisiin noin 350 ihmistä, joista suuri osa on nuoria.

Alkoholi-, huume- ja rahapelipolitiikkaa johdetaan erillisissä siiloissa, vaikka näitä tulisi katsoa kokonaisuutena, toisiinsa vaikuttavina tekijöinä. Riippuvuuksien hoitokeinot voivat olla erilaisia, mutta niiden taustalla vaikuttavat samankaltaiset mekanismit ja syntysyyt.

Yhteiskunnan sääntelyn pitäisi tähdätä kaiken riippuvuustoiminnan lieventämiseen, mutta tänä päivänä elinkeinoelämän tarpeet jyräävät. Sääntelyn sijaan alkoholin myynnille ja rahapelaamiselle luodaan markkinaa. Haaste on iso: ymmärrystä ja tietoa addiktioista pitää edelleen pystyä kasvattamaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Päihde- ja riippuvuustutkimusta tarvitaan enemmän kuin koskaan kuten myös riippuvuuksien kanssa elävien ihmisten kohtaamista, tukea ja hoitoa. Samaan aikaan meidän on oltava realisteja, emme voi tulevaisuudessa tukeutua julkiseen rahoitukseen. Meidän tulee pystyä hoitamaan oma tonttimme, jotta toimintaedellytyksemme täyttyvät tulevaisuudessakin.

A-klinikkasäätiö 70 vuotta

• A-klinikkasäätiö on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen järjestö. Säätiö tutkii, vaikuttaa ja tarjoaa konkreettisia ratkaisuja riippuvuuksien ehkäisyyn, hoitoon ja haittojen vähentämiseen. 
• Sosiaalihallitus, Alko ja 24 sosiaali- ja terveysalan järjestöä perustivat yhteistyössä A-klinikkasäätiön 10.10.1955 ratkaisemaan Suomen päihdehuollon ongelmaa.
• Ensimmäiset A-klinikat aloittivat toimintansa jo vuosien 1953–54 taitteessa. A-klinikkasäätiön yhdeksi tehtäväksi tuli A-klinikoiden päihdepalveluiden tuottaminen.
• Säätiön toiminta ja päihde- ja riippuvuussairauksien hoitoon liittyvät palvelut eriytettiin toisistaan vuonna 2018, jolloin A-klinikka Oy aloitti toimintansa. A-klinikkasäätiö omistaa yhtiön, jonka tuotot palautuvat säätiön tarkoituksen mukaisesti yhteiseen hyvään.
• Säätiön yleishyödyllisen toiminnan rahoitus tulee muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön STEAlta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, EU:lta ja eri säätiöiltä. Lisäksi yksityisten ja yritysten lahjoitukset ovat arvokas tuki, jonka avulla säätiön tarjoamat maksuttomat palvelut voivat tavoittaa yhä useampia apua tarvitsevia. Tue työtämme ja lahjoita.
• Tänä päivänä A-klinikkasäätiöllä työskentelee 50 addiktioiden asiantuntijaa. Lue lisää työstämme.

Lue lisää