03.12.2025 | MIPA 2.0
Mielenterveys- ja päihdeyhdistysten näkemykset tulevaisuudestaan aiempaa kielteisempiä
Mielenterveys- ja päihdeyhdistysten johdon arviot yhdistyksensä tulevaisuudesta ovat muuttuneet kielteisemmiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Seurantakyselyn mukaan negatiivinen kehitys on jatkunut voimakkaana vuosien 2023 ja 2025 välillä.
Olemme seuranneet Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA 2.0) kyselyillä yhdistysjohdon näkemyksiä yhdistyksensä tulevaisuudesta vuosina 2016, 2021, 2023 ja 2025. Viimeisin kysely toteutettiin loka- ja marraskuun aikana. Kyselyyn vastasi toiminnanjohtaja, hallituksen puheenjohtaja tai muu yhteyshenkilö 147 mielenterveys- ja päihdeyhdistyksestä.
Johdon arviot yhdistyksensä tulevaisuudesta ovat muuttuneet kielteisemmiksi seuranta-aikana. Tuoreimmat kyselytulokset osoittavat negatiivisen kehityksen jatkuneen voimakkaana vuosien 2023 ja 2025 välillä.
Kohderyhmien hyvinvointi herättää kasvavaa huolta
Yhdistyksissä kannettiin erityistä huolta toiminnan kohderyhmien hyvinvoinnista. Heidän hyvinvointinsa huononemista ennakoivien osuus on kasvanut jokaisessa kyselyssä seuranta-aikana (Kuvio 1). Vuonna 2016 osuus oli vain 17 prosenttia, josta se lisääntyi noin kymmenellä prosenttiyksiköllä seuraavissa kahdessa kyselyssä. Vuosien 2023 ja 2025 välillä on tapahtunut suuri muutos: vuonna 2025 tehdyssä kyselyssä peräti 82 prosenttia vastaajista arvioi kohderyhmien hyvinvoinnin huononevan seuraavien viiden vuoden aikana. Sen paranemiseen uskoi vain muutama prosentti vastaajista.
Yhdistysjohdon mukaan toiminnassa näkyy tällä hetkellä osallistujien taloudellisten, terveydellisten ja psyykkiseen jaksamiseen liittyvien ongelmien kasautuminen.
*Kun yhteiskunta tuuttaa joka tuutista leikkauksia, vähennyksiä ja kurjuutta, on jo ennestään mieleltään sairaan ihmisen kuorma melkoinen. Se näkyy toimintaan osallistuvien oireilun lisääntymisenä. Ihmetellä täytyy, kuinka kauan työntekijät jaksavat.
Yhdistysten henkilöstöresurssit ovat vähäiset ja samanaikaisesti pitäisi etsiä uusia rahoituslähteitä. Kuitenkin samanaikaisesti yhdistyksen asiakkaiden eli kohderyhmän määrä lisääntyy ja moniongelmaistuu. Asiakaskunta on entistä heterogeenisempaa, kun alueelta julkiset palvelut ovat vähentyneet tai niiden saatavuus heikentynyt.
Näkemykset saavat vahvistusta tänä keväänä mielenterveys- ja päihdejärjestöjen toimintaan osallistuville ihmisille tekemästämme kyselystä. Joka toinen 518 vastaajasta kertoi toimeentulonsa heikentyneen ja palvelujen kuten toimeentulotuen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen saamisen vaikeutuneen kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Myös vuoden 2025 Sosiaalibarometrissa todetaan viimeaikaisten sosiaaliturvaleikkausten lisänneen pienituloisten, etuuksista riippuvaisten ihmisten huolta, ahdistuneisuutta ja toimeentulon vaikeuksia.
Kuvio 1. Yhdistysjohdon arviot toiminnan kohderyhmien hyvinvoinnin tulevasta kehityksestä v. 2016, 2021, 2023 ja 2025.
Useimmat yhdistykset ennakoivat taloutensa heikkenevän
Lähes kaksi kolmesta (62 %) vastaajasta arvioi yhdistyksensä taloudellisen tilanteen huononevan seuraavien viiden vuoden aikana (Kuvio 2). Vajaa kymmenesosa näki sen paranevan. Arviot ovat merkittävästi pessimistisempiä verrattuna aiempiin vuosiin. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä noin 40 prosenttia vastaajista näki yhdistyksensä taloudellisen tilanteen heikkenevän, sitä aiempina vuosina noin joka viides.
Yhdistysten rahoitusympäristö on muuttunut viime vuosina poikkeuksellisen paljon, kun järjestöavustukset ovat siirtyneet vuoden 2023 alussa suurelta osin kunnilta hyvinvointialueille ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustusmäärärahoihin on tehty (lähde: STM: Järjestöavustukset pienentyvät osana valtiontalouden säästöjä) ja luvassa (lähde: STEA: Vuoden 2026 avustusehdotuksen valmistelu käynnistyy hallituksen linjaamien periaatteiden mukaisesti) merkittäviä leikkauksia vuosina 2025, 2026 ja 2027. Kyselyssä vastaajat kuvasivat rahoitusympäristöä aiempaa epävarmemmaksi, ennakoimattomammaksi ja lyhytjänteisemmäksi, mikä vaikeuttaa sekä yhdistystoiminnan että palvelutoiminnan suunnittelua ja kehittämistä.
Tällä hetkellä elämme todella tiukalla budjetilla ja mm. työntekijät ottavat lomarahat vapaana kulujen vähentämiseksi. Olemme kartoittaneet edullisempia vuokratiloja, mutta tässä vaiheessa, kun tulevasta avustuksesta ei tiedetä, ei voida tehdä mitään: jos avustus pysyy samana, muutamme edullisempiin tiloihin, mutta jos avustusta vähennetään, joudumme miettimään isompia supistuskohteita (henkilöstön työaikojen lyhentäminen, irtisanominen, toiminnan supistaminen, pienemmät tilat ym.).
Kyllä haasteita tulee olemaan, kun rahoituksia leikataan. Tulevasta ei ole vielä tietoa, mutta uusien rahoituskanavien ja oman varanhankinnan kehittämistä on suunnitteilla yhdistyksessä.
Kuvio 2. Yhdistysjohdon arviot yhdistyksen taloudellisen tilanteen tulevasta kehityksestä v. 2016, 2021, 2023 ja 2025.
Näkemykset vapaaehtoistoiminnan tulevaisuudesta synkentyneet
Kyselyssä näkyy yhdistysjohdon kasvanut huoli myös vapaaehtoistoiminnan tulevaisuudesta. Vuosina 2016 ja 2021 tehdyissä kyselyissä lähes puolet vastaajista arvioi vapaaehtoistoimijoiden määrän yhdistyksessään lisääntyvän seuraavina vuosina (Kuvio 3.). Vuoden 2025 kyselyssä tämä osuus on puolittunut neljännekseen. Hieman tätä suurempi osuus vastaajista (31 %) näki vapaaehtoistoimijoiden määrän vähenevän.
Vapaaehtoistoimijoiden rekrytointia ja sitoutumista vaikeuttavat vastaajien mukaan mm. toimintaan liittyvät epävarmuudet sekä vähäiset resurssit toiminnan tehokkaaseen organisointiin, mielekkään toiminnan järjestämiseen ja toimijoiden tukemiseen. Moni mielenterveys- ja päihdeyhdistyksen vapaaehtoinen toimii kuormittavissakin tehtävissä, usein oman kokemuksensa pohjalta, jolloin riittävä työhön perehdytys ja työnohjauskäytännöt ovat vapaaehtois- ja vertaistoimijoiden väsymisen tunteita koskevan tutkimuksen mukaan tärkeitä tehtävissä jaksamiselle.
Ennakoimattomuus ja lyhytjänteisyys aiheuttaa suuria ongelmia. Toimintoja ei voi suunnitella pitkäjänteisesti. Vapaaehtoiset eivät halua sitoutua toimintaan, jos heidän ”harrastustoiminnassaan” leikataan osallistumismahdollisuuksia tai leijuu lopettamisen uhka.
Uutta toimintaa toivotaan, mutta resurssimme eivät riitä: eivät suunnitteluun eivätkä toteutukseen. Samat aktiivit ovat olleet mukana vuosikaudet, ja väsymys alkaa näkyä, kun ”taistelu” ei ole ainakaan helpottumassa nykyisessä taloustilanteessa. Yhdistyksemme on mielenterveysyhdistys eli suuri osa jäsenistöstä on mielenterveyskuntoutujia, mikä vaikeuttaa taakan jakoa toiminnassa.
Kuvio 3. Yhdistysjohdon arviot vapaaehtoisten määrän kehityksestä v. 2016, 2021, 2023 ja 2025.
Henkilöstöresurssien ei nähdä vastaavan palvelutarpeeseen
Useimmat järjestöjohtajat eivät odota myöskään merkittävää henkilöstöresurssien kasvua. Yli puolet vastaajista arvioi palkattujen työntekijöiden määrän yhdistyksessään vähenevän tulevina vuosina ja vain joka kymmenes lisääntyvän (Kuvio 4). Arvioissa on tapahtunut suuri muutos seuranta-aikana. Työntekijöiden määrän vähenemistä ennakoivien osuus on tuoreimmassa kyselyssä noin kolminkertainen verrattuna ensimmäisiin kyselyajankohtiin. Työntekijöiden määrän kasvua todennäköisenä pitävien osuus on puolestaan vähentynyt noin kolmannekseen siitä, mitä se on ollut aiemmissa kyselyissä.
Kuvio 4. Yhdistysjohdon arviot vapaaehtoisten määrän tulevasta kehityksestä v. 2016, 2021, 2023 ja 2025.
Tilanne koetaan monessa yhdistyksessä hankalaksi: työntekijöiden määrän ennakoidaan pikemminkin vähenevän tilanteessa, jossa tuen tarvitsijoiden palvelutarpeet kasvavat ja monimutkaistuvat ja esimerkiksi vuoden 2025 Sosiaalibarometri kertoo järjestöjen roolin olevan entistä tärkeämpi puuttuvien tai liian vähäisten julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen paikkaajana.
Mihinkään ei riitä rahat. Asiakkaita ohjataan hyvinvointialueelta jatkuvasti lisää. Henkilökuntaa ei voida palkata lisää ja tarve olisi.
Haasteita liittyy sekä valtionavustuksiin että palvelutuotantoon. Henkilöstön määrä on vähentynyt noin 30 % ja lisää on varmasti tulossa.
Suurin haaste on rahoitusten hakeminen ylipäänsä. Pitää olla osaamista ja voimavaroja laatia hakemukset, seuranta ja raportti. Tämä on suuri haaste, kun ei ole työntekijöitä ja yhdistystä pyörittää itsekin avun ja tuen tarpeessa olevat henkilöt.
Kyselyt on tehty osana A-klinikkasäätiön koordinoimaa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmaa (MIPA 2.0). Kyselyt on lähetetty sähköisenä linkkinä yhdistyksen toiminnanjohtajan, hallituksen puheenjohtajan tai muun yhteyshenkilön sähköpostiin. Kyselyjen vastaajamäärät ovat olleet 187 (v. 2016), 164 (v. 2021), 145 (v. 2023) ja 147 (v. 2025). Raportoimme tuoreen kyselyn tuloksia tarkemmin lähikuukausien aikana.
*Sitaatit on poimittu vuoden 2025 syksyllä tehdyn kyselyn avoimista vastauksista.
Kirjoittajat: Sari Jurvansuu, Taina Heinonen & Jouni Tourunen / Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (MIPA 2.0)
Lähteet:
Eronen, A., Londén, P., Palanne, A., Peltosalmi, J. & Teittinen, A. (2025): Sosiaalibarometri 2025. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Helsinki 2025.
Heinonen, T., Jurvansuu, S. & Tourunen, J. (2025): Mielenterveys- ja päihdejärjestöjen toimintaan osallistuvien hyvinvointi, toimeentulo ja palvelujen käyttö. MIPA 2.0 -tutkimusohjelman kyselytutkimuksen perusraportti. A-klinikkasäätiö. Helsinki 2025.
Jurvansuu, S. & Rissanen, P. (2018): Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen ja uupumisen tunteet. Tietopuu: Tutkimussarja 1/2018: 1-15. Doi: https://doi.org/10.19207/TIETOPUU5.
Sosiaalibarometri 2025: Sosiaali- ja terveysjärjestöt paikkaavat hyvinvointialueiden säästöjä – asiakkaita ohjataan järjestöihin, jotta alueet voivat hillitä menojensa kasvua. SOSTE ry. Uutiset. Julkaisuajankohta 26.2.2025.
STEA Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (2025): Vuoden 2026 avustusehdotuksen valmistelu käynnistyy hallituksen linjaamien periaatteiden mukaisesti. Tiedote. Julkaisuajankohta 01.10.2025.
STM Sosiaali- ja terveysministeriö (2024): Järjestöavustukset pienentyvät osana valtiontalouden säästöjä. Tiedote. Julkaisuajankohta 5.9.2024.
Lisätietoja
Tykkää, jaa