Opioidikorvaushoidossa olevien naisasiakkaiden opiskeluhistorian huomioiminen kuntoutuksessa: Haastattelututkimus
Julkaisun nimi:
Opioidikorvaushoidossa olevien naisasiakkaiden opiskeluhistorian huomioiminen kuntoutuksessa: Haastattelututkimus
Tekijä:
Hinkkanen, J. Mäkelä, M.
Ingressi:
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että opioidikorvaushoidon naisasiakkaiden kuntoutumispolkua voisi edistää tiivistämällä hoitavan tahon ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä tiedonkulkua asiakkaan suostumuksella.
Julkaisukieli:
Suomi
Julkaisutyyppi:
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Julkaisuvuosi:
2018
Julkaisun tiedot:
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, kuntoutuksen ohjaaja (AMK).
Lyhyt kuvaus:
Tutkimusten mukaan huumeiden ongelmakäyttäjien määrä on noussut Suomessa. Huumeiden ongelmakäyttäjistä noin kolmannes on naisia. Koulutustaso on huumeiden ongelmakäyttäjillä matala, noin puolet on suorittanut vain peruskoulun ja alle neljäsosa käy töissä tai opiskelee. Vuonna 2015 opioidikorvaushoidossa oli 3 293 asiakasta. Korvaushoitoasiakkailla noin kolmasosalla on toisen asteen tutkinto suoritettuna.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata opioidikorvaushoidossa olevien naisasiakkaiden opiskeluhistoriaa. Tavoitteena on tuottaa tietoa, miten opioidikorvaushoidossa olevia naisia pystyttäisiin tukemaan kohti ammatillisia opintoja. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, johon aineisto kerättiin teemahaastatteluilla helmikuussa 2018. Haastattelurungossa hyödynnettiin toimintakyvyn ICF-luokitusta. Toimeksiantajana oli OK-hanke, jonka tavoitteena on edistää opioidikorvaushoitoasiakkaiden sosiaalista osallisuutta muun muassa lisäämällä opinto- ja työllistymispolkuja. Tutkimuskysymyksinä olivat ”Millaisia opiskelua estäviä tai edistäviä tekijöitä opioidikorvaushoidossa olevilla naisilla opiskeluhistoriassa on?” ja ”Millaista tukea opioidikorvaushoidossa olevat naiset toivovat ammatillisia opintoja suunnitellessaan?”.
Haastatteluvastaukset jaettiin teemoittain ja analysoinnissa käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Vastanneiden opiskeluhistoriassa painottuu selkeästi enemmän opiskelua estäneet, kuin edistäneet tekijät. Haasteita oli etenkin elämänhallinnassa. Myös sosiaalinen verkosto oli hajanainen ja tuki puutteellista. Kaikki haastatelluista näkivät opiskelun kuitenkin tulevaisuudessa mahdollisena. Suurin osa koki opioidikorvaushoidon opiskelun mahdollistajana, mutta asenteet opioidikorvaushoitoa kohtaan arveluttivat. Tutkimuksesta kävi ilmi, että erilaisille tukitoimille on tarvetta suunniteltaessa ammatillisia opintoja.
Asia-/Avainsanat: Opioidikorvaushoito, opiskeluhistoria, sosiaalinen osallisuus, ICF, työkyky, toimintakyky, kuntoutus, ammatilliset opinnot, asiakaslähtöisyys
Tykkää, jaa