Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palvelut Etelä-Kymenlaakson mielenterveys-, päihde- ja perusterveydenhuollossa. Palveluntarjoajan näkökulma
Julkaisun nimi:
Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palvelut Etelä-Kymenlaakson mielenterveys-, päihde- ja perusterveydenhuollossa. Palveluntarjoajan näkökulma
Tekijä:
Forsman, R. Ruusu, M.
Ingressi:
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia mielenterveys- ja päihdeasiakkaille tarjottavien palvelujen nykytilaa sekä kartoittaa palveluihin liittyviä kehittämistarpeita. Palvelujen järjestämiseen liittyy paljon haasteita. Kehittämistarpeina nähtiin matalan kynnyksen palveluvaihtoehtojen kehittäminen sekä työntekijöiden osaamisen ja palvelujen välisten konsultointimahdollisuuksien kehittäminen.
Julkaisukieli:
Suomi
Julkaisutyyppi:
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Julkaisuvuosi:
2012
Julkaisun tiedot:
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, terveyden edistämisen koulutusohjelma.
Lyhyt kuvaus:
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia mielenterveys- ja päihdeasiakkaalle tarjottavien palvelujen nykytilaa sekä kartoittaa palveluihin liittyviä kehittämistarpeita mielenterveys-, päihde- ja perusterveydenhuollon näkökulmasta Etelä-Kymenlaakson alueella. Tutkimus toimi taustatyönä Mietippä-hankkeen koordinoimassa ja toteuttamassa Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdestrategian rakentamisessa vuosille 2012 2016.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kevään 2011 aikana. Haastateltavina oli yhteensä kymmenen perusterveydenhuollon, mielenterveys- sekä päihdepalveluiden esimiestä. Tutkimusaineisto analysoitiin deduktiivisen sisällön analyysin avulla.
Tulosten mukaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelujen järjestämiseen liittyy paljon haasteita. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun eri palveluissa voidaan vaikuttaa kehittämällä matalan kynnyksen palveluvaihtoehtoja perusterveydenhuoltoon ja mielenterveyspalveluihin. Työntekijöiden osaamista ja palvelujen välisiä konsultointimahdollisuuksia kehittämällä pystytään palvelun tarpeeseen vastaamaan paremmin siinä palvelussa johon asiakas ensisijaisesti ottaa yhteyttä. Samalla asiakkaan tiedonsaanti ja osallisuus omassa hoidossa vahvistuvat. Parhaimmillaan voidaan puhua asiakkaan ja työntekijän välisestä dialogista, jossa asiakkaan osallisuuden toteutumisen kautta työntekijän osaaminen lisääntyy ilman tieteellisen tiedon ja kokemusperäisen tiedon vastakkainasettelua. Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdestrategian linjausten seurannassa, arvioinnissa ja päivityksessä.
Asia-/Avainsanat: perusterveydenhuolto, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asema, palvelujen kehittäminen
Tykkää, jaa