Viisi faktaa: näin käy, jos viinit tulevat ruokakauppoihin

Viinejä ajetaan ruokakauppoihin yhä näkyvämmin, ja samalla ratkaisun haittoja vähätellään. Tutkimukset kertovat selvästi, että alkoholin kulutus, sairaalajaksot ja kuolemat lisääntyisivät. Kauppa keräisi voitot, mutta hinnan maksaisimme me kaikki.

Image
Julkaistu 24.01.2023 | Alkoholi
Jaa Artikkeli

1. Haitat lisääntyvät

Alkoholin kulutuksen haitat lisääntyvät, kun alkoholin saatavuus helpottuu, hintakilpailu laajenee, mainonta ja markkinointi yleistyvät sekä alaikäisiä koskeva myyntivalvonta heikentyy. Tutkimus osoittaa, että alkoholin yksinoikeusjärjestelmän purkaminen lisäisi merkittävästi alkoholin kulutusta, sairaalajaksoja sekä kuolemia.

Professori Tim Stockwellin johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on esittänyt, että alkoholimonopolista luopuminen lisäisi Suomessa alkoholikuolleisuutta 14 prosentilla ja alkoholin aiheuttamia kustannuksia 17 prosentilla. Merkittävimmät muutosta selittävät tekijät olisivat myyntipaikkojen yli kymmenkertaistuminen ja hintojen alentuminen lisääntyvän hintakilpailun myötä.

Alkoholiongelma ja -riippuvuus syntyvät tyypillisesti pitkän ajan kuluessa, ja alkoholin saatavuuden ja markkinoinnin sääntely on tärkeää käytön ehkäisyä. Yksinoikeusjärjestelmässä sääntelyn lähtökohta on, että haitalliseksi tiedettyjen tuotteiden myynnissä pyritään vastuulliseen toimintaan ja voitot menevät valtion kassaan, eivät sijoittajien taskuun.

2. Riskejä yksilöille ja yhteiskunnalle

Alkoholin saatavuuden laajentaminen ei ole perustelua kansanterveyden, turvallisuuden eikä sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Vaikka alkoholinkulutus ja alkoholin aiheuttamat haitat ovat vähentyneet, alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytyksiin menehtyy edelleen yli 1600 ihmistä (2021 kuolinsyyt, Tilastokeskus). Se on yli kahdeksan kertaa enemmän kuin liikenneonnettomuuksissa.

Alkoholikuolleisuus kääntyi kasvuun, kun vuoden 2018 alkoholilaki vapautti ruokakauppoihin aiempaa vahvemman oluen ja tislatusta alkoholista valmistettujen alle 5,5-prosenttisten juomasekoitusten myynnin. Vuosi 2007 oli alkoholin kokonaiskulutuksen huippuvuosi Suomessa. Sen jälkeen etenkin alkoholiveron korotukset ja heikko taloustilanne vähensivät alkoholinkäyttöä. Vuosina 2007–2017 alkoholijuomien kokonaiskulutus jokaista 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden väheni, samoin alkoholin aiheuttamien vuosittaisten kuolemien määrä.

Alkoholia ei voi rinnastaa muihin tavanomaisiin kulutushyödykkeisiin, koska se aiheuttaa merkittäviä riskejä ja haittoja yksilöille ja yhteiskunnalle. Siksi yhteiskunnalla on oikeus ja velvollisuus säännellä alkoholin myyntiä.

3. Väkevätkin päätyvät ruokakauppaan

Viinien tuominen ruokakauppoihin johtaisi todennäköisesti myös väkevien alkoholijuomien vapautumiseen. Emme voi säilyttää nykyistä vähittäismyyntimonopolia ja samalla tuoda vastaavaa valikoimaa ruokakauppoihin.

Suomessa ruokakauppojen, Alkon ja ravintoloiden alkoholimyynnin kokonaisvolyymi on noin 5 miljardia euroa vuodessa. Tästä noin 1,3 miljardin liikevaihto on Alkolla. Jos ruokakaupoissa aletaan myydä viiniä ja viinin vahvuisia juomasekoituksia, avaamme kilpailulle jopa 75 prosenttia Alkon myynnistä. Sen myynnistä 45 prosenttia on viinejä ja 30 prosenttia kirkkaita, jotka tyypillisesti laimennetaan viinin vahvuuteen ennen juomista.

Viineistä ja väkevistä pitäisikin puhua kokonaisuutena. Ei ole realistista vaatia vain viinejä ruokakauppaan, koska meillä ei voi olla pelkkien väkevien alkoholijuomien monopolia. Nykyisen kaltainen maan kattava palveleva Alkon erikoismyymälöiden verkosto ei pystyisi toimimaan, jos viinit lähtevät sieltä pois. Menettäisimme laadukkaan ja hyvin toimivan palvelun ja alkoholin liikakulutusta ehkäisevän työvälineemme.

4. Kaupan ala kerää voitot

Kyse on lopulta rahasta. Päivittäistavarakauppa ei saisi mistään muusta yksittäisestä tuoteryhmästä yhtä suurta liikevaihdon lisäystä kuin alkoholista. Elinkeinointressit ja kansanterveys ovat harvoin niin avoimesti ristiriidassa kuin tässä kysymyksessä.

Poliittisten päättäjien onkin mietittävä sitä, miten alkoholin myynnin vapauttaminen ajaisi yhteiskunnan kokonaisetua. Kansallinen sääntely vaikuttaa ratkaisevasti kansanterveyteen ja alkoholihaittojen määrään, ja alkoholimonopolimme on yksi tärkeä kansanterveysinstrumentti. Alkon myymälöiden rajallinen määrä, hintakilpailun puuttuminen ja alkoholin markkinoinnin vähyys vähentävät alkoholinkäyttöä ja sen haittoja.

Suomessa on yli 5 000 päivittäistavarakauppaa, huoltamoa ja kioskia ja noin 370 Alkoa. Aloitteet viinien myynnin vapauttamiseksi ovat koskeneet kaikkia enintään 15-prosenttisia alkoholijuomia. Tämä kattaisi noin 75 prosenttia Alkon myynnistä. Jos viinien myynti sallitaan ruokakaupoissa, Alkolla tuskin olisi enää toimintaedellytyksiä ”valtion viinakauppana”. Samalla saattaisivat murentua monopolin EU-oikeudellinen pohja alkoholin myynnin rajoittamiseksi haittoja vähentävin perustein. Oletettava lopputulos olisi suomalaisten alkoholimarkkinoiden laaja vapautuminen ja Alkon yli miljardin euron liikevaihdon siirtyminen pääosin päivittäistavarakaupalle.

5. Sote-järjestelmän kuormitus kasvaa

Suomalaisessa keskustelussa alkoholia pidetään usein vapauden symbolina: jokaisella on oikeus käyttää alkoholia niin kuin haluaa. Samalla unohdetaan, että käyttö on aina suhteessa muihin, ja alkoholin aiheuttamat haitat ovat merkittäviä ja yhteisiä. Poliisin ja pelastustoimen työ pyörii pitkälti alkoholin ympärillä. Myös lääkärien ja muiden hoitoalan ammattilaisten työssä ja päivystysvastaanotoilla ilmiö on liian tuttu.

Noin 70 000 suomalaista lasta elää perheessä, jossa vähintään toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Alkoholi on tärkeä lähisuhdeväkivallan taustatekijä. Mielenterveysongelmat ja alkoholinkäyttö kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Raskausajan alkoholinkäyttö aiheuttaa lasten kehityshäiriöitä.

Jos päätämme lisätä alkoholin saatavuutta, kasvatamme tietoisesti sote-järjestelmän ennestään rankkaa kuormitusta. Jätämmekö muita vakavia sairauksia hoitamatta, jos alkoholin aiheuttamat haitat ajavat niiden edelle? Entä kuka maksaa lisääntyvät kuntoutus- ja hoitokulut?

Lue lisää

Alkoholi ja kansanterveys ovat erottamattomat - lue tutkijan perustelut

Ei viinaa ruokakauppaan - alkoholipolitiikan kohtalonkysymys

Tositarina: Paremman elämän rakentaja ei kaipaa viinejä ruokakauppaan

Muokattu viimeksi 24.01.2023.