Viinit ruokakauppaan – vai väkevätkin? Kannat jakautuvat kaupan alalla

Toinen heistä ajaa ruokakauppoihin viinejä, toinen muistuttaa, että viinien yhteydessä on puhuttava myös väkevistä. Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto ja Suomen Alkoholijuomakaupan toiminnanjohtaja Susanna Heikkinen katsovat samaa asiaa eri silmin.

Image
SuomiAreena paneelikeskustelijat Luoto ja Heikkinen
Julkaistu 01.07.2022 | Alkoholi
Jaa Artikkeli

”Viinit tulevat Suomessa ruokakauppoihin ennemmin tai myöhemmin – ja toivottavasti mahdollisimman pian”, sanoo Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) toimitusjohtaja Kari Luoto. 

Suomen Alkoholijuomakauppa ry:n (SAJK) toiminnanjohtaja Susanna Heikkinen ei näe, että asiassa voitaisiin keskustella vain viineistä. 

”Jos alkoholin myynti vapautetaan, se on kaikki tai ei mitään: viinien lisäksi ruokakauppoihin tulisivat samalla väkevät alkoholijuomat”, Heikkinen toteaa. 

Kumpikin perustelee kantaansa kuluttajan tilanteen parantamisella  

”Jokaisella pitää olla vapaus valita juomansa ruokakaupan hyllyltä. Ruoka ja juoma kuuluvat yhteen, onpa juomana maito, alkoholiton olut tai viini”, Luoto sanoo. 

Heikkisen mielestä kuluttajan tilanne vaikeutuu, jos hän saa viinit ruokakaupasta mutta väkevät olisi ostettava Alkosta. 

”Jos vain viinit tulisivat ruokakauppoihin, Alkon myyntivolyymistä häviäisi valtaosa, eikä se pystyisi enää ylläpitämään kaikkia nykyisiä myymälöitään. Asiakas joutuisi hakemaan viininsä ja väkevänsä eri paikoista, ja Alkon myymäläverkon harveneminen pidentäisi väkevien ostosmatkoja. Ja miksi meillä olisi vain väkevien alkoholijuomien monopoli?” Heikkinen kysyy. 
 
Alko palvelee hyvin ja on monipuolinen 

Susanna Heikkinen pyörittää Suomen Alkoholijuomakauppa -järjestöä, jonka jäsenistön tuottamat viinit ja väkevät muodostavat noin 80 prosenttia Alkon myynnistä. Hän pitää Alkoa monopolina, jonka valikoima on Suomen pieneen markkinaan nähden monipuolinen ja laaja. Monopoli on perustettu kansanterveyden tukemiseksi, mutta se myös palvelee hyvin kuluttajia ja tavarantoimittajia sekä huolehtii ikärajavalvonnasta tehokkaasti. 

En olisi valmis purkamaan tätä toimivaa järjestelmää siten, että sieltä irrotettaisiin vain viinit muualle.

"Tämä olisi myös syrjivä ratkaisu ja aiheuttaisi ongelmia niille yrittäjille, jotka haluavat tuotteilleen kilpailukykyisen jakelukanavan. Sekä Alkon että markkinoille pyrkivien yritysten tilanne vaikeutuisi siis selvästi”, Heikkinen sanoo. 

Hän pitää hyvänä sitä, että Alkon hinnat ovat samat Hangossa ja Utsjoella ja valikoima on selkeästi kuluttajien tiedossa. Päivittäistavarakaupassa hinnat vaihtelisivat kaupan ja kauppiaan mukaan. Vastuullisuus on Heikkisen mukaan alan toimijoille tärkeää niin hinnoittelussa kuin kansanterveyskysymyksessäkin. 

”Enemmistölle suomalaisista alkoholi on nautinto, ei ongelma. Varhainen puuttuminen ehkäisee parhaiten alkoholin haittoja. Ja meillä myös pidetään huolta niistä, joille alkoholista tulee ongelma. On hienoa, että nuorten keskuudessa humalahakuista juomista ei enää ihailla samalla tavoin kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Asennemuutos on merkittävä.” 
 
Viinit lisäisivät päivittäistavarakaupan myyntiä 
 
Päivittäistavarakauppa ry:n jäseniä ovat niin K- ja S-ryhmän kaupat kuin Lidlitkin. Se ajaa vahvasti viinejä ruokakauppoihin. Toimitusjohtaja Kari Luoto muistuttaa, että suurin osa suomalaisista sallisi korkeintaan 15-prosenttiset viinit ruokakaupassa.  

”Alkon monopolin vaaliminen ei ole poistanut alkoholin matkustajatuontia, verkkokauppaa tai alkoholiongelmia. Maailma on muuttunut, joten sääntelynkin pitää muuttua. Nykysysteemi myös vääristää kilpailua, sillä nyt ne kaupat hyötyvät kohtuuttomasti, jotka saavat kylkeensä Alkon ja sen asiakasvirrat”, Luoto toteaa. 

Luoto ei usko, että alkoholin kulutus lisääntyisi, jos viinit tulisivat ruokakauppoihin. Sen sijaan päivittäistavarakaupan myynti lisääntyisi merkittävästi, ja etenkin pienet ja haja-asutusalueiden ruokakaupat hyötyisivät uudistuksesta. Hänen mukaansa kauppa on jo nyt Suomen suurin alkoholin myyntikanava, sillä sieltä haetaan kaljat ja lonkerot ja kaupan keskusliikkeet välittävät alkoholijuomia ravintoloille. 

”Ruokakaupassa viini voisi olla jopa 10 prosenttia edullisempaa kuin Alkossa. Menettely lisäisi myös valtion verotuloja, kun verkkokauppa ja matkustajatuonti vähenisivät – nehän eivät ole alkoholiverotuksen piirissä. Suurin ongelma tämä muutos olisi Alkolle, joka menettäisi monopolinsa.” 

Luodon mukaan alkoholin haittavaikutukset ovat samat, onpa nautittu juoma ostettu Alkosta tai ruokakaupasta.  

”Päivittäistavarakauppa tunnistaa ja tiedostaa, että alkoholiin liittyy myös haittoja, alkoholismi on sairaus ja liikakäyttö yhteiskunnallinen ongelma. Haittojen hoitamiseen ja ehkäisyyn tulee panostaa, ja sen rahoittamiseksi alkoholin myynnistä kerätään merkittävästi verovaroja. Paras tapa ehkäistä alkoholin terveyshaittoja on lisätä ihmisten tietoisuutta niistä. Ja niitä on tietysti autettava, joille alkoholi on ongelma.” 

Tervetuloa A-klinikkasäätiön paneelikeskusteluun SuomiAreenalle
ke 13.7.2022 klo 13-13:45, Kauppakeskus Puuvilla

Image

Pitäisikö viinit siirtää myyntiin Alkoista ruokakauppojen hyllyille? Tämä kysymys nousee pintaan säännöllisesti. Asiasta vallitsee vakaita näkemyksiä niin puolesta kuin vastaan. Kenen etua viinien tulo ruokakauppoihin palvelisi? Kuka kantaisi riskit ja haitat?

Kuumasta aiheesta keskustelemassa

Susanna Heikkinen, toiminnanjohtaja, Suomen Alkoholijuomakauppa ry

Kari Luoto, toimitusjohtaja, Päivittäistavarakauppa ry

Juha Mikkonen, terveyspolitiikan asiantuntija, Lääkäriliitto: Ei viinaa ruokakauppaan – alkoholipolitiikan kohtalonkysymys

Pia Mäkelä, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Alkoholi ja kansanterveys ovat erottamattomat – lue tutkijan perustelut

Kaarlo Simojoki, toimitusjohtaja, A-klinikka Oy

Toni Vanhala, puheenjohtaja, Tampereen A-Kilta ry: Paremman elämän rakentaja ei kaipaa viinejä ruokakauppaan

Keskustelun juontaa Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö

Muokattu viimeksi 01.07.2022.