Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

30.04.2020 | MIPA-tutkimusohjelma

Tarja Virolainen

Teemaviikko tekee näkyväksi omaisten tuen tarpeita

Päihde- ja mielenterveysongelmat kuormittavat niistä kärsivien ihmisten lähipiiriä. MIPA-hankeverkosto tekee näkyväksi omaisten tuen tarpeita teemaviikolla. 

Päihde- ja mielenterveysongelmat kuormittavat niistä kärsivien ihmisten lähipiiriä. Omaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi tarvitaan kyselytutkimuksen mukaan toimivia päihde- ja mielenterveyspalveluja, vertaistukea ja lähiyhteisön arkista välittämistä. 

Omaisten teemaviikolla 4.–9.5.2020 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA 2.0) hankeverkosto tekee näkyväksi omaisten asemaa ja tuen tarpeita sosiaalisessa mediassa. 

Omaisten jaksaminen on tutkimusohjelmaan osallistuvien järjestöjen yhteinen huolenaihe.

Joka kolmas omainen koki vaikeaksi selviytyä päivittäisistä toimista. 

Hankkeessa tehtiin loppuvuonna 2019 aihetta koskeva kysely. Kyselyyn vastasi 363 omaista – vanhempia, puolisoja, lapsia, sisaruksia – jotka hakivat järjestöistä tukea itselleen. Tilanteet perheissä olivat kuormittavia ja ongelmat pitkittyneitä. 

Läheisellä oli usein samanaikaisesti sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Lisähuolta monille toivat läheisen rahapeliongelmat, taloudelliset vaikeudet, työttömyys, rikoskierre tai asunnottomuus. 

Omaisten hyvinvoinnissa oli kyselyn tulosten mukaan monia ongelmia. Joka kolmas omainen koki vaikeaksi selviytyä päivittäisistä toimista. Läheistä koskevan huolen keskellä oli vaikea rentoutua. Kyky ajatella selkeästi ja tehdä päätöksiä arjessa oli heikentynyt. Läheisen päihde- tai mielenterveysongelma oli usein etäännyttänyt perheenjäseniä toisistaan. Moni koki toivottomuutta tulevaisuuden suhteen. 

Tutkimuksessa kirkastui päihde- ja mielenterveyspalvelujen merkitys ei vain ongelmista kärsivien ihmisten vaan myös heidän omaistensa hyvinvoinnin näkökulmasta. Paremmin voivat omaiset, joiden läheinen sai ongelmaansa hoitoa tai muita tukipalveluja. Tuen antaminen ei ollut tällöin vain perheenjäsenten vastuulla. 

Usein apua ei kuitenkaan ollut saatu tai haettu. Omaisista kolmannes eli tilanteessa, jossa läheinen oli palvelujen ulkopuolella.

Toivoisin läheiselleni ammattilaisen apua, koska itse omaisena ei näe enää kokonaisuutta vaan uppoaa itse liikaa lapsensa asioihin.

Palvelujärjestelmässä nähtiin myös puutteita. Yli puolet omaisista, joiden läheinen oli palvelujen piirissä, piti palveluja riittämättöminä. Mitä myönteisemmin omaiset arvioivat läheisensä saamia palveluja, sitä parempi oli heidän hyvinvointinsa.

Myös toimiva yhteys läheisen hoitotahoon vahvisti hyvinvointia. Yhteys toimi usein puutteellisesti. Lähes puolet omaisista ei saanut hoitavalta taholta lainkaan tietoa läheisensä tilanteesta. 

Toivoisin, että lapsi saisi hoitoa ja minutkin kutsuttaisiin mukaan. On raskasta, kun ei tiedä mikä on tilanne.

Omaiset jäävät liian usein yksin vaikeissa elämäntilanteissaan. Tuen hakeminen kuitenkin kannattaa. Erityisen tärkeää omaisten hyvinvoinnille oli ystäviltä ja sukulaisilta arjessa saatu tuki: ymmärtävä ja leimaamaton suhtautuminen, kuunteleva korva ja kokemus ymmärretyksi tulemisesta. Tässä voimme kaikki olla tuntemiemme omaisten tukijoukkoina. 

Usein häpeä vaikeuttaa elämäntilanteen sanoittamista muille. Häpeän tunne oli hälventynyt esimerkiksi järjestöjen tarjoamissa vertaisryhmissä. 

Vertaisyhmän ansiosta voin paljon paremmin ja jaksan olla läheiseni tukena! Jokainen tapaaminen on antanut voimaa ja toivoa.

Omaisen osa on rakas ja raskas. Sitä voidaan onneksi helpottaa monella tavalla (ks. infograafi artikkelin alla). Keskeinen rooli on palvelujärjestelmällä, jossa ongelmiin saa apua matalalla kynnyksellä ja jossa tuetaan perhelähtöisyyttä ja omaisten huomioimista ongelmien hoidossa. 

Pääosin kolmannen sektorin tarjoaman vertaistuen saamista tulee helpottaa. Jotta kynnys hakea apua madaltuisi, tarvitaan ongelmiin liittyvän stigman purkamista. Omaisten tarjoama tuki on arvokasta. Myös omainen ansaitsee tukea ja arvostusta. 

Sitaatit ovat tutkimuksessa tehdystä kyselystä. Lisätietoja tutkimuksesta: bit.ly/mipa_omaiset.

Teksti & infograafi: Sari Jurvansuu
Kuva: Unsplash/Rémi Walle

MIPA 2.0 -hankeverkoston järjestämällä omaisten teemaviikolla 4.–9.5.2020 tehdään yhdessä omaisten asemaa näkyväksi. Tervetuloa tutustumaan:

  • Facebook: MIPAverkosto
  • Twitter: @MIPAverkosto
  • Instagram: @MIPAverkosto

Teemaviikon aihetunniste on #tukeaomaiselle

Lisätietoja: 
tutkija Sari Jurvansuu, 046 921 0804
tutkimuspäällikkö, hankekoordinaattori Jouni Tourunen, 040 1368 058
[email protected]

MIPA 2.0 -hankeverkosto

A-Kiltojen Liitto ry
A-klinikkasäätiö
Diakonia-ammattikorkeakoulu
EHYT ry
FinFami – Uusimaa ry
Irti Huumeista ry
Kuntoutussäätiö
Mielenterveyden keskusliitto
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Sininauhaliitto
Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, sosiaalityön tutkinto-ohjelma
Tukikohta ry

Image
Infograafi omaisen mielen hyvinvointia vahvistavista asioista.