Seksiriippuvuus on tapa paeta vaikeita tunteita

Seksiriippuvuuden lääketieteellinen tunnustaminen on historiallisesti nuori ilmiö: vasta vuonna 2022 käyttöön otettuun uuteen WHO:n tautiluokitukseen on sisällytetty pakonomainen seksikäyttäytyminen. Seksiriippuvuutta terminä on kuitenkin käytetty jo 1980-luvulta lähtien.

Suomessa ei ole tarkkaa tietoa seksiriippuvuuden yleisyydestä, mutta arvioiden mukaan riippuvuudesta kärsii noin 10 000 ihmistä. Seksiriippuvuutta esiintyy eri ikäryhmissä ja sukupuolilla, mutta miesten osuus on arvioiden mukaan noin kaksinkertainen naisiin verrattuna. Seksiriippuvuus kuuluu toiminnallisten riippuvuuksien joukkoon, joissa riippuvuus muodostuu aineen sijasta mielihyvää tuottavaan toimintaan.

A-klinikkasäätiön järjestölähtöisen päihdetyön kyselyissä sote-ammattilaiset kertovat kohtaavansa työssään porno- ja seksiriippuvuudesta haittoja kokevia asiakkaita. Seksiriippuvuus oli vastaajien mukaan yksi yleisimmistä toiminnallisista riippuvuuksista heti peli-, some- ja nettiriippuvuuden jälkeen. Tietoa ilmiöstä on kuitenkin tarjolla vähän.

Seksiriippuvuus on usein pyrkimys paeta omia vaikeita tunteita

Kun poikkeavaa seksuaalista käyttäytymistä aletaan määritellä, tullaan samalla vetäneeksi rajoja sille, mikä on normaalia seksuaalista käyttäytymistä. Addiktoituneessa seksikäyttäytymisessä ei ole kyse siitä, että ihminen tuntee esimerkiksi uskomustensa takia häpeää itsetyydytyksestä tai pornon katsomisesta.

Seksuaalisen käyttäytymisen määrällinen arvioiminen ei ole riittävä mittari, kun pohditaan mahdollisuutta seksiriippuvuuteen. Seksiriippuvuuden oireet ovat ihmisillä erilaisia riippuen esimerkiksi elämäntilanteesta.

Keskeistä seksuaaliriippuvuuden määrittelyssä onkin toiminnan pakonomaisuus ja sen aiheuttamat haitat. Kun henkilö kokee käyttäytymisestään aiheutuvan haittoja, mutta ei pysty lopettamaan toimintaa tästä huolimatta, voi kyse olla seksiriippuvuudesta.

Tällaisia haittoja ovat esimerkiksi negatiiviset vaikutukset talouteen, parisuhteeseen, perhe-elämään, fyysiseen terveyteen ja mielialaan.

Tutkija Paula Hall (2014) painottaa seksiriippuvuuden ymmärtämisen vaativan ilmiön monimutkaisuuden hyväksymistä. Seksiriippuvuuteen vaikuttaa biologian lisäksi tunteet, kulttuuri ja yhteiskunta sekä sosiaaliset suhteet. Seksuaaliterapeutti Karoliina Kruuna (ent. Vuohtoniemi) näkeekin seksiriippuvuudessa olevan loppupeleissä kyse muista asioista kuin seksistä.

Nyky-yhteiskunta on riippuvuuksille hedelmällinen kasvualusta

Nykyinen mediaympäristö ja teknologinen kehitys ovat luoneet otolliset olosuhteet riippuvuuksien syntymiselle.

Pornoa on kuvattu supernormaaliksi ärsykkeeksi, koska sen vaikutus aivojen palkitsemisjärjestelmään on poikkeuksellisen voimakas. Runsas pornon kulutus voi turruttaa aivojen palkitsemisjärjestelmän ja heikentää kykyä kokea mielihyvää luonnollisista ärsykkeistä. Tutkimuksissa on esitetty, että sillä voi olla yhteys myös aivojen rakenteellisiin muutoksiin.

Teknologian ja internetin kehitys on lisännyt altistusta seksuaalissävytteiselle sisällölle, mikä on herättänyt huolta etenkin nuorten kohdalla. Aikuisten olisikin hyvä keskustella nuorten kanssa pornosta. Pornon lukutaito auttaa nuorta ymmärtämään omia reaktioitaan pornoon ja tukee positiivisen seksuaalisuuden kehittymistä.

Jos seksiriippuvuuteen liittyvät kysymykset mietityttävät, Päihdelinkin testistä voi olla apua tilanteen kartoittamiseen: Seksiriippuvuustesti — Päihdelinkki